Pian jo 80 vuotta jatkunut sotainvalidityö lähestyy loppusuoraa, mutta ei ole vielä läheskään maalissa. Sotainvalidi- ja puolisojäsenten korkea ikä lisää tuen tarvetta. Sotainvalidien Veljesliiton 6.6. kokoontunut liittokokous päätti liiton toiminnan ja talouden suuntaviivoista vuosille 2019–2021.
Liitto haluaa edelleen toimia kattavasti jäsentensä hyväksi kaikkialla Suomessa. Sotainvalidipiirit ovat tuoreessa kyselyssä ilmoittaneet valmiudestaan jatkaa toimintaa ainakin vuoteen 2021, monet niistä pitempäänkin. Sotainvalidiosastojen vähitellen purkautuessa on olennaista, että kullekin paikkakunnalle jää yhteys- ja tukihenkilöitä, jotka toimivat yhdyssiteenä jäsenten ja maakunnallisten sotainvalidipiirien välillä. Liiton huolto- ja tukirahalla varmistetaan, että sotainvalidipiirit ja niiden työtä jatkavat perinneyhdistykset voivat myös tulevaisuudessa tukea sotainvalidi- ja puolisojäseniä eri tavoin. Perinteisen veljeshengen mukaisesti autetaan heikoimmassa asemassa olevia antamalla veljestukea myös yli osasto- ja piirirajojen.
“Sotainvalidiosastojen vähitellen purkautuessa on olennaista, että kullekin paikkakunnalle jää yhteys- ja tukihenkilöitä, jotka toimivat yhdyssiteenä jäsenten ja maakunnallisten sotainvalidipiirien välillä.”
Sotainvalidien vanhuudenturvan kannalta ovat Veljesliiton tärkeimmät uudistustavoitteet toteutuneet. Vuonna 2017 tulivat 10 %:n haitta-asteen sotainvalidit korvattavien avo- ja kotipalvelujen piiriin. Kuluvan vuoden alusta lukien kaikilla laitoshoitoa tarvitsevilla 10–100 %:n haitta-asteen sotainvalideilla on ollut mahdollisuus päästä tarvittaessa osa- tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon valitsemaansa sotainvalidien veljeskotiin tai muuhun Valtiokonttorin hyväksymään hoitopaikkaan.
“Veljesliiton edunvalvonnan painopisteenä on jatkossa varmistaa, että sotainvalidit myös käytännössä saavat tarvitsemansa palvelut ja korvaukset.”
Veljesliiton edunvalvonnan painopisteenä on jatkossa varmistaa, että sotainvalidit myös käytännössä saavat tarvitsemansa palvelut ja korvaukset. Lisäksi liiton koko organisaation tehtävänä on seurata sotainvalidien hoidon ja palvelujen laatua ja puuttua epäkohtiin sekä tarvittaessa raportoida niistä viranomaisille. Tätä työtä tukee myös pääministeri Antti Rinteen hallituksen ohjelman sotainvalideja ja veteraaneja koskeva kirjaus, jonka mukaan ”varmistetaan, että palvelut toteutuvat laadukkaina kaikkialla maassa”.
Sotainvalidien vanhuudenturvasta huolehtimisen rinnalla on tarpeen kehittää heidän puolisoidensa ja leskiensä palveluita ja etuuksia. Etusijalla tässä on sotainvalidien aviopuolisoiden ja leskien kuntoutuksen pääsyedellytysten lieventäminen niin, että nykyistä useampi heistä voisi saada hoitoa.
Työ sotainvalidien ja puolisojäsenten hyväksi on yhä vahvemmin tukijäsenten ja nuorempien luottamushenkilöiden aktiivisuuden varassa. Tästä pyyteettömästä ja useimpien kohdalla hyvin pitkään jatkuneesta vapaaehtoistyöstä he ansaitsevat suuret kiitokset. Toiminnan jatko voidaan parhaiten turvata, jos mukaan saadaan vielä uusia tukijäseniä jakamaan vastuuta kunniakansalaistemme hyvinvoinnista.
Yhdessä hoidamme kunniatehtävän sen arvon mukaisesti maaliin saakka.
Seppo Savolainen, pääsihteeri
Kirjoitus on Sotainvalidi-lehden 2/2019 pääkirjoitus, jossa pääsihteeri avaa liittokokouksen vahvistamia toiminnan ja talouden kaksivuotissuunnitelmia.
