Sotainvalidien Perinnejärjestö ry vaalii sotainvalidien ja heidän oman järjestönsä Sotainvalidien Veljesliiton perinnettä ja siirtää sitä nuoremmille polville.

Sotainvalidien Veljesliitto päätti toimintansa 18. elokuuta 2025 täyttäessään 85 vuotta. Sotainvalidien Perinnejärjestö otti vastuun sotainvalidien ja heidän leskiensä vapaaehtoisesta huollosta yhdessä perinneyhdistystensä ja Tammenlehvän Perinneliiton alueyhdistysten kanssa.

MIELIPIDEKIRJOITUS: Suomella ei ole varaa nuorisoon, joka ei tunne historiaansa

Viime sodissa pysyvän vamman sai lähes 100 000 suomalaista. Tänään heistä on elossa enää noin 150. Heidän puolisoitaan ja leskiään on noin 2 000.
Luvut kertovat siitä, että elävä yhteys sotasukupolveen ohenee nopeasti. Samalla ne muistuttavat vastuustamme: jos emme nyt siirrä sotainvalidien kokemuksia seuraaville sukupolville, menetämme ainutlaatuisen osan Suomen historiaa.

Sotainvalidihuolto on suomalainen menestystarina, josta voimme olla ylpeitä. Sotainvalidien Veljesliitto huolehti 85 vuoden ajan siitä, etteivät pysyvän vamman saaneet jääneet yksin. Vapaaehtoinen huoltotyö täydensi julkista vastuuta, kevensi kuntien taakkaa ja auttoi varmistamaan, etteivät sotainvalidit joutuneet köyhäinavun varaan.

Veljesliiton toiminta päättyi vuosi sitten, 18. elokuuta 2025. Vastuu ei kuitenkaan päättynyt. Huoltotyö jatkuu Sotainvalidien Perinnejärjestön ja Tammenlehvän Perinneliiton yhteistyönä niin kauan kuin avun tarvitsijoita on. Samalla painopiste siirtyy väistämättä yhä vahvemmin perinnetyöhön.
Perinnetyö ei tarkoita vain menneisyyden säilyttämistä vitriineissä. Se tarkoittaa ymmärryksen rakentamista siitä, miten sodan kokenut sukupolvi vaikutti Suomen eheytymiseen, jälleenrakennukseen ja aineelliseen kasvuun. Sotainvalidien historia kertoo uhrauksista, mutta yhtä lailla keskinäisestä vastuusta, järjestäytymisestä ja kyvystä rakentaa vaikeuksien jälkeen toimiva yhteiskunta.

Siksi sotainvalidien tarinan tulee näkyä siellä, missä kansallinen muistimme muodostuu. Sodan ja rauhan keskus Muisti on valtakunnallisesti merkittävä sodan ajan ja jälleenrakennuksen historiaa tutkiva ja esittelevä keskus. Sotainvalidien kokemusten on saatava siinä pysyvä ja elävä paikka – ei vain yksittäisenä historiallisena aiheena, vaan osana kertomusta suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan synnystä.

Museot eivät kuitenkaan yksin riitä. Kertomus ei siirry tuleville sukupolville ilman koulua. Historiatiedon hankkiminen, lähteiden arviointi ja menneisyyden tulkitseminen ovat kansalaistaitoja, joiden merkitys vain kasvaa epävarmassa maailmassa. Nuori, joka tuntee maansa historian, ymmärtää paremmin myös demokratian, yhteiskuntarauhan ja maanpuolustustahdon merkityksen.

Veteraaniperinne kuuluu siksi osaksi koulujen historian ja yhteiskuntaopin opetusta. Tavoitteena ei ole ihannoida sotaa, vaan ymmärtää sen seuraukset ja rauhan arvo. Samalla nuorille voidaan kertoa, mitä yhteiskunnallinen vastuu käytännössä tarkoittaa: ketään ei jätetä yksin, ja vaikeistakin
oloista voidaan nousta yhdessä.

Maailmassa käydään jälleen sotia, ja monissa maissa veteraanit jäävät palveluksensa jälkeen liian vähälle tuelle. Suomen esimerkki osoittaa, että toisenlainen tie on mahdollinen. Se on kertomus, jonka kehtaa ja kelpaa välittää eteenpäin.

Perinnettä ei pidä vain vaalia. Se on siirrettävä eteenpäin – ymmärrettävästi, tutkittuun tietoon nojaten ja nuoria puhutellen. Suomella ei ole varaa nuorisoon, joka ei tunne historiaansa.

Lasse Lehtinen
Puheenjohtaja
Sotainvalidien Perinnejärjestö

TIEDOTE: Sotainvalidien tarina kuuluu Suomen kansalliseen muistiin

Sotainvalidien Perinnejärjestö haluaa vahvistaa sotainvalidien historian näkyvyyttä museoissa ja koulujen opetuksessa.

Viime sodissa pysyvän vamman sai lähes 100 000 suomalaista. Suomen sodissa vuosina 1939–1945 vammautuneista sotainvalideista on elossa enää noin 150. Heidän puolisoitaan ja leskiään on joukossamme noin 2 000.
Sotainvalidihuolto jatkui Suomessa 85 vuoden ajan Sotainvalidien Veljesliiton johdolla. Vaikka Veljesliiton toiminta päättyi 18.8.2025, vapaaehtoinen huoltotyö sotainvalidien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä hyväksi jatkuu Sotainvalidien Perinnejärjestön ja Tammenlehvän Perinneliiton tiiviinä yhteistyönä.
Suomalainen sotainvalidihuolto on kansainvälisesti poikkeuksellinen kertomus vastuunkannosta. Vapaaehtoinen huoltotyö kevensi kuntien vastuuta sodan jälkeisinä vuosikymmeninä ja auttoi varmistamaan, etteivät sotainvalidit jääneet köyhäinavun varaan.

Perinnetyö tuo sotainvalidien kokemukset osaksi yhteistä historiaa
Sotainvalidien Perinnejärjestön tehtävänä on huolehtia siitä, että sotainvalidien elämäntyö, kokemukset ja merkitys kansakunnan eheytymiselle ja jälleenrakennukselle säilyvät tulevien sukupolvien ymmärrettävinä.
Perinnejärjestö tavoittelee sotainvalidien tarinan vahvempaa asemaa Sodan ja rauhan keskus Muistin pysyvissä ja vaihtuvissa näyttelyissä. Muisti on valtakunnallisesti merkittävä sodan ajan ja jälleenrakennuksen historiaa tutkiva ja esittelevä keskus, joka hyödyntää nykyaikaista museo- ja näyttelytekniikkaa.

Veteraaniperinne osaksi koulujen opetusta
Historiatiedon hankkiminen ja menneisyyden tulkitseminen ovat keskeisiä kansalaistaitoja ja osa yleissivistystä. Siksi Sotainvalidien Perinnejärjestö tukee yhdessä Tammenlehvän Perinneliiton kanssa työtä, jolla veteraaniperinnettä tuodaan osaksi koulujen historian ja yhteiskuntaopin opetusta.
“Ei riitä, että perinnettä vaalitaan. Se on osattava siirtää eteenpäin tavalla, joka puhuttelee uusia sukupolvia. Suomella ei ole varaa nuorisoon, joka ei tunne historiaansa”, Sotainvalidien Perinnejärjestön puheenjohtaja Lasse Lehtinen sanoo.