Sotainvalidien Veljesliitto – Krigsinvalidernas Brödraförbund ry. on sotainvalidien itsensä Jyväskylässä 18.8.1940 perustama sotavammaisten huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Sotainvalidien tukena ympäri Suomea on liiton 18 piiriä ja yksi piiri Ruotsissa.
Jäsenet
Sotainvalideja oli vuoden 2021 alussa 900. Heidän keski-ikänsä on 95 vuotta. Sotainvalidien puolisot ja lesket ovat myös Veljesliiton jäseniä. Puolisojäseniä oli vuoden 2021 alkaessa 4 581. Puolisojäsenyyden lähtökohtana on tarve pitää huolta sotainvalidia usein vuosikymmeniä hoitaneista elämänkumppaneista. Sodissamme 1939–1945 vammautui pysyvästi noin 96 000 ihmistä. Sotainvalidit vammautuivat pysyvästi sotiemme johdosta ja he ovat kantaneet vammojaan siitä lähtien.
Huoltotoiminta
Veljesliiton osastot ja piirit tukevat alueidensa sotainvalideja, puolisoita ja leskiä. Osastot ja piirit tarjoavat arjessa mielekkäitä virkistyshetkiä ja yhteistä toimintaa. Piirit ja osastot pyrkivät myös paikkaamaan mahdollisia kunnallisten palvelujen puutteita ja täydentämään niitä omalta osaltaan.
Avustajatoiminta
Avustajatoiminnalla tuetaan sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä kotona pärjäämistä tarjoamalla heille edullista apua erilaisiin arjen askareisiin. Avustajatoimintaa järjestettiin vuonna 2019 vielä seitsemän hankkeen ja toimijan kautta ja se toi apua yhteensä 1469 sotiemme veteraanien talouteen. Isoin avustajatoiminnan piirissä oleva ryhmä ovat edelleen sotainvalidien lesket, joita viime vuonna mukana oli 615 taloutta. Sotainvalideja avustajatoiminnan piirissä oli enää 45.
Avustajatoiminta auttaa myös muita sotiemme veteraaneja, jotka kuuluvat, tai joiden edesmennyt puoliso kuului johonkin veteraanijärjestöistä. Sotaveteraanijäsenten talouksia avustajatoiminnassa oli 633, Rintamaveteraaniliiton jäseniä 151 taloutta ja muiden ryhmien jäsenistä 25 taloutta. Työtunteina kaikki avustajatoiminnan tehdyt käynnit ovat yli 45 660 tuntia. Vuonna 2019 avustajatoiminnassa on työskennellyt 174 henkilöä.
Edunvalvonta
Veljesliiton päämääränä on jäseniensä vanhuudenhuollon turvaaminen. Liitto pyrkii myös edistämään sotainvalidien puolisojen kuntoutusmahdollisuuksia. Sotainvalidien huoltoa koskee oma lainsäädäntö, sotilasvammalaki, jonka kehittämisessä Veljesliitto on ollut aina aktiivisesti mukana.
Varallisuus
Sotainvalidien Veljesliiton omaisuus 31.12.2020 oli 1,87 milj. euroa. Jos omaisuus jaettaisiin sotainvalidijäsenille, se tekisi 2079 euroa / sotainvalidijäsen. Puolisojäsenet mukaan lukien jakosumma olisi 341 euroa/jäsen. Varallisuus perustuu pääosin liiton rakentamien hoito- ja kuntoutuslaitosten myyntiin sekä niistä saatujen varojen onnistuneeseen sijoitustoimintaan.
Veljesliitto on sitoutunut siihen, että varallisuus käytetään jäsenten hyväksi heidän elinaikanaan. Liitto on jo usean vuoden ajan sopeuttanut toimintaansa pienenevään jäsenmäärään nähden.
Sotainvalidipäivä 18.8.
Sotainvalidipäivää vietetään Veljesliiton perustamispäivänä 18. elokuuta. Tuolloin sodissa vammautuneet perustivat Veljesliiton itselleen etu-, huolto- ja veljesjärjestöksi vuonna 1940. Järjestönsä kautta sotainvalidit ovat itse ajaneet asioitaan ja etuuksiaan ja näin he ovat vaikuttaneet myös yhteiskunnan kehitykseen. Sodissamme 1939–1945 vammautui pysyvästi noin 96 000 ihmistä. Elokuussa vietettävänä Sotainvalidipäivänä kunnioitamme näitä sisukkaita miehiä ja naisia, jotka menettivät terveytensä sotien johdosta. Vammoistaan huolimatta sotainvalidit ovat palanneet työelämään, perustaneet perheen ja tehneet pitkiä työuria.
Sotainvalidipäivää vietetään ympäri maata paikallisesti sotainvalidipiirien ja osastojen järjestämänä. Välimatkat on haluttu pitää lyhyinä, jotta mahdollisimman moni sotainvalidi jaksaisi osallistua tilaisuuksiin.
Veljesliiton tulevaisuus
Veljesliitto jatkaa toimintaansa kattojärjestönä arviolta 2020-luvun puoliväliin asti. Tämä on huomioitu myös varojen käytössä: rahat käytetään etupainotteisesti sotainvalidien eläessä. Liiton lopettaessa toimintansa viimeisistä elossa olevista jäsenistä huolehtii vapaaehtoisuuteen perustuva Sotainvalidien Perinnejärjestö, joka tulevaisuudessa vastaa myös siitä, että uudet sukupolvet tietävät maan itsenäisyyttä puolustaneista nuorista miehistä ja naisista, jotka vammautuivat pysyvästi sodan johdosta mutta jatkoivat elämäänsä vammoista huolimatta.
Veljesliiton toimintakertomukset ja tilinpäätökset vuosilta 2014-2020 ovat luettavissa täällä.
