1. YLEISTÄ
Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien 18.8.1940 perustama huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Toiminnan keskeinen tavoite on ikääntyneiden sotainvalidi- ja puolisojäsenten tukeminen ja heidän tarvitsemansa vanhuudenhuollon palvelujen turvaaminen. Tässä liitto tukee sotainvalidipiirejä ja jäsenyhdistyksiä taloudellisesti. Edunvalvonnan toimenpitein pyritään kehittämään sotilasvammakorvauksia ja varmistamaan nykyiset etuudet sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden uudistusten yhteydessä.
Jäsenistö
Vuosien 1939–1945 sodissa vammautui pysyvästi noin 96 000 suomalaista. Sotainvalidien lukumäärä vuoden 2021 alussa oli 900 ja vähenee vuoden 2023 loppuun mennessä arviolta noin 350:een. Poistuma vuonna 2020 oli 25 prosenttia. Sotainvalidien keski-ikä on lähes 96 vuotta, ja enemmistö heistä on nykyisin leskiä.
Puolisojäseniä oli vuoden 2021 alussa 4 581. Puolisojäsenistä oli vuoden lopussa elossa olevien sotainvalidien puolisoita 233 ja sotainvalidien leskiä 4 348. Tukijäseniä oli sotainvalidiosastoissa ja ‑piireissä vuoden 2021 alussa 2 949.
Organisaatio jäseniä varten
Sotainvalidiosastoja oli vuoden 2020 lopussa 74, joista 10 ei jatkanut vuodelle 2021. Toimivista 64 osastosta talven vuosikokouksissa ainakin viisi päätti purkautua. Purkautuneiden osastojen jäsenet ovat siirtyneet sotainvalidipiirien henkilöjäseniksi. Organisaation muutoksista huolimatta on sotainvalidi- ja mahdollisuuksien mukaan puolisojäsenistä kyettävä huolehtimaan ja säilyttämään yhteys jäseniin. Toimivan yhteyshenkilö- ja tukijäsenverkoston merkitys on ratkaiseva jäsenistön siirtyessä sotainvalidipiirien jäseniksi. Seuraavien kahden vuoden aikana osa sotainvalidipiireistä tullee purkautumaan ja muidenkin piirien on tarpeellista valmistella oman tilannearvion perusteella toiminnan lopettamista ja sitä seuraavaa vastuun siirtoa Sotainvalidien Perinnejärjestön yhdistykselle. Sotainvalidipiirit ja Sotainvalidien Perinnejärjestön yhdistykset ovat mukana rakentamassa Tammenlehvän Perinneliiton puitteissa tehtävää yhteistä sotiemme veteraanien perinnetyötä.
2. HUOLTO
Valtiovallalla ensisijainen vastuu
Valtion tulee kantaa vastuu sotainvalideista ja turvata sotilasvammalain mukaisen korvausjärjestelmän taso ja toimivuus. Yhteiskunnan tukea sotainvalidien puolisoille ja leskille kuntoutuksen muodossa on tarpeen laajentaa.
Tukena arjessa
Sotainvalidit samoin kuin puolisot ja lesket tarvitsevat erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Liiton organisaation tehtävänä on yhdessä veljeskotien neuvontapalvelun kanssa huolehtia, että he saavat yhteiskunnalta kaiken sen tuen ja ne etuudet, joihin heillä on oikeus. Liitto käyttää omia voimavarojaan täydentämään yhteiskunnan palvelujen puutteita ja helpottamaan jäsenkunnan arkea sekä tuomaan virkistystä. Taloudellista tukea jaetaan sotainvalidipiireille huolto- ja tukirahana. Liiton tuen jakoperusteena käytetään sotainvalidi- ja puolisojäsenten lukumäärää sekä piirien ja osastojen varallisuutta. Tavoitteena on turvata sotainvalidityön jatkuminen koko maassa.
Liiton varallisuuden tultua jo pääosin käytetyksi joudutaan liiton kokonaistukea edelleen pienentämään. Tavoitteena on kuitenkin säilyttää jäsentä kohden laskettu tuki vähintään vuoden 2021 tasolla. Toiminnan viimeisten vuosien aikana korostuu liiton perinteeseen kuuluvan veljeshengen merkitys. Se edellyttää, että piirit ja niiden osastot kantavat yhteisvastuuta alueensa sotainvalidien ja puolisojäsenten tukemisessa.
Sotainvalidien hoito, kuntoutus ja muut hoitopalvelut
Sotainvalidien veljeskotien ja vastaavien hyvätasoisten hoitolaitosten merkitys kasvaa sotainvalidien viimeisinä elinvuosina. Liitto on veljeskotien tukena niiden hakiessa paikkaansa tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten myötä muuttuvassa toimintaympäristössä. Samalla liitto piirien tuella seuraa, että sotainvalidien hyvä ja laadukas hoito jatkuu.
Sotainvalidien avustajatoiminta
Vuodesta 1998 lähtien työllistämishankkeena toteutetulla avustajatoiminnalla on tuettu sotainvalidien ja veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä kotona asumista. Vuoden 2021 alussa toiminnasta vastaa 6 alueellista hanketta. Aluehankkeiden toiminta on supistunut asiakasmäärien pienentyessä luontaisen poistuman ja veteraanien kotipalvelujen lakisääteiseksi muuttumisen seurauksena.
Erityisesti leskillä on edelleen tarvetta avustajapalveluille vuonna 2021 ja sen jälkeenkin. Tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan ennakoitavissa, missä määrin avustajatoiminnan jatkamiselle edes supistetussa muodossa on edellytyksiä vuonna 2022.
3. EDUNVALVONTA
Edunvalvonnassa painopisteenä on huolehtia, että sotainvalidit saavat heille kuuluvat palvelut, ja samalla turvata sotilasvammakorvausten asema yhteiskunnan uudistaessa sosiaali- ja terveyspalveluita. Sotainvalidien kannalta on tärkeää, että sotainvalidien veljeskotien verkosto jatkaa toimintaansa ja tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi neuvontapalveluja.
Ajankohtaisena uudistustavoitteena on laajentaa sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutukseen oikeutettujen piiriä. Sotainvalidien ikääntyneiden puolisoiden ja leskien kotona asumista voidaan tukea kuntoutuksella ja kotiin järjestettävillä palveluilla.
Edunvalvonnan tavoitteiden edistämiseksi toimitaan aktiivisesti valtioneuvoston asettamassa Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnassa, jonka nykyinen toimikausi ulottuu 31.10.2021 saakka sekä työskennellään sen hyväksi, että viranomaisyhteistyö jatkuu toimikauden päättymisen jälkeenkin. Yhteydenpitoa jatketaan poliittisten päättäjien ohella Valtiokonttorin, sosiaali- ja terveysministeriön sekä muihin toiminnan kannalta keskeisiin virkamiehiin.
Sotainvalidien neuvontapalvelu
Ikääntymisen seurauksena sotainvalidi- ja puolisojäsenten palvelujen ja niitä koskevan neuvonnan tarve on lisääntynyt. Aiempaa harvempi pystyy ilman asiantuntevaa apua selviytymään yhteiskunnan palvelu- ja tukiviidakossa, jossa kasvavassa määrin siirrytään sähköiseen asiointiin. Sotilasvammakorvausten rinnalla kuntien, Kelan ja eri vapaaehtoistahojen tukia ja palveluja koskevalla ohjauksella on olennainen merkitys jäsenkunnan hyvinvoinnin kannalta erityisesti puolisojäsenille. Sotainvalidien neuvontapalvelu perustuu veljeskotien asiantuntemukseen sekä niiden yhteistyöhön liiton piirien ja osastojen kanssa. Liitto tukee neuvontatyötä toimittamalla tiedotus- ja koulutusaineistoa.
4. VELJESJÄRJESTÖ
Henkinen ja hengellinen huolto, virkistystoiminta ja yhteydenpito kohtalotovereihin ja jäsenistöön on aina ollut Veljesliitossa tärkeää. Veljeshenki on tarkoittanut huolehtimista toisista sotainvalideista ja heidän lähiomaisistaan. Tukijäsenten tehtävä on nyt huolehtia erilaisten virkistys- ja muiden tilaisuuksien järjestämisestä. Tässä työssä sotainvalidipiirien vastuu ja tehtäväkenttä korostuvat. Hengellinen työ perustuu jatkossa seutukunnallisten kirkkopäivien rinnalla yhä enemmän yhteistyöhön kotiseurakuntien sekä sotiemme veteraanien paikallisyhdistysten kanssa.
5. JÄRJESTÖ
Viimeisistäkin sotainvalideista huolehdittava
Veljesliiton tavoitteena on jatkaa valtakunnallisena katto-organisaationa 2020-luvun puoliväliin tehtävänään tukitoiminta ja valvoa sitä, että sotainvalidi- ja puolisojäsenten asiat hoidetaan hyvin loppuun saakka. Jäsenkunnan ja liiton voimavarojen supistuminen edellyttää organisaation sopeuttamista muutokseen.
Osastojen purkautuessa vastuu keskittyy sotainvalidipiireille. Järjestörakenteen muutoksissa kaikkien sotainvalidien ja puolisojäsenten tulisi säilyttää jäsenyytensä jossakin Veljesliiton jäsenyhdistyksessä. Tällä tavoin voidaan parhaiten myös valvoa, että jokainen heistä saa lainsäädännön hänelle turvaamat palvelut ja etuudet.
Vastuu sotainvalidi- ja puolisojäsenistä on tarkoitus sotainvalidipiirien jälkeen siirtää Sotainvalidien Perinnejärjestön yhdistyksille. Tätä varten piireillä tulee olla suunnitelma. Alueyhdistyksien toimintaa on kehitettävä, jotta niillä on valmius ottaa tehtävä vastaan. Tukemalla valtakunnallista Sotainvalidien Perinnejärjestöä vahvistetaan alueyhdistyksiä niiden tuleviin tehtäviin.
Viestintä
Sotainvalidien Veljesliiton ulkoisen viestinnän tärkeä tavoite on saada ihmiset muistamaan, että sotainvalideja sekä heidän puolisoitaan ja leskiään on yhä keskuudessamme, sekä se, kuinka pysyvä vamma erottaa sotainvalidit muista veteraaneista. Viestinnässä nostetaan esille sotainvalidien saavutuksia sekä omassa elämässään että yhteiskunnassa. Leskien ja puolisojen osalta korostetaan heidän merkitystään sodassa vammautuneen rinnalla sekä sotainvalidityön tekijöinä. Viestinnän keinoin tuetaan liiton edunvalvontaa ja uudistustavoitteita. Yhteistyötä tehdään myös Veteraanivastuu ry:n hoitaman Sotiemme Veteraanit -keräyksen sekä veteraaniliittojen kanssa yhteisissä asioissa.
Veljesliiton ulkoista viestintää hoidetaan entistä enemmän sähköisessä mediassa uusien kohderyhmien tavoittamiseksi. Sosiaalisen median kanavilla (Facebook ja Twitter) osallistutaan keskusteluun sekä nostetaan esiin liitolle tärkeitä aiheita. Some-kanavia käytetään myös ohjaamaan kävijöitä nettisivuille, jossa on tarjolla runsaasti tietoa liitosta sekä jäsenistä.
Sotainvalidi-lehti jatkaa liiton tärkeimpänä viestintävälineenä jäsenille ja tukijoille ainakin vuoden 2022 ajan ja jos mahdollista myös vuonna 2023. Lehden sisällössä huomioidaan monipuolinen lukijakunta julkaisemalla juttuja sotainvalidien ja ikäihmisten edunvalvonnasta, neuvonnasta ja hyvästä arjesta sekä muistuttaa heille kuuluvista palveluista. Lehden sisältöä hyödynnetään myös netissä. Lehdessä pidetään esillä Perinnejärjestöä sekä perinneyhdistysten toimintaa enenevässä määrin. Sotainvalidi-lehti ilmestyy neljästi vuodessa.
Sisäisellä viestinnällä pidetään organisaatiossa työskentelevät ajan tasalla liiton asioista ja tarjotaan apua heidän omassa viestinnässään. Olennaista on myös huomioida sotainvalidien arjessa suuren työn tekevät vapaaehtoiset toimijat ja osallistaa heidät mm. viestintään esim. some-kanavilla.
Asiantuntijakollegio
Hallituksen nimeämä asiantuntijakollegio arvioi liiton päätöksenteon tukena edessä olevien sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten ja muiden tulevien yhteiskunnan muutosten vaikutuksia sotainvalidihuoltoon ja veljeskotien tulevaan toimintaan. Samalla sen tehtävä on suunnitella ja pohtia vaihtoehtoja ja ratkaisuja, joilla sotainvalideja ja puolisojäseniä voidaan eri tavoin tukea.
Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa
Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton kanssa jatketaan yhteistyötä vuonna 1999 perustetussa Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnassa. Varainhankintaa toteuttaa puolustusvoimien varusmiesavun tukemana Veteraanivastuu ry, joka on veteraaniliittojen ja Kaatuneitten Omaisten Liiton perustama yhdistys. Perustajajäsenenä liitto osallistuu myös vuonna 2003 perustetun Tammenlehvän Perinneliiton työhön tavoitteena, että se toimii kattojärjestönä sotiemme veteraanien yhteisille alueellisille perinneyhdistyksille.
Kansainvälinen toiminta
Kungafonden-säätiö on edelleen tärkeä sotainvalidityön tukija Ruotsissa. Sotainvalidien Veljesliiton jo 1950-luvulla aloittamaa työtä Maailman Veteraanijärjestössä (World Veterans Federation, WVF) jatkaa Suomen Rauhanturvaajaliitto.
Liiton talous
Veljesliitto on tehtyjen päätösten mukaisesti käyttänyt pääosan varallisuudestaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, jolloin sotainvalidi- ja puolisojäsenten määrä oli huomattavasti nykyistä suurempi. Vähentynyt varallisuus pakottaa supistamaan toimintakuluja ja myös kentälle annettavaa tukea.
Liiton jäljellä olevan varallisuuden suunnitelmallisella käytöllä halutaan turvata sotainvalidien hyväksi tehtävän työn jatkuminen vielä 2020-luvun alkupuoliskollakin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) haetaan tukea sotainvalidien, puolisoiden ja leskien asioiden hoitamisen edellyttämään hallintoon.
