Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien 18.8.1940 perustama huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Toiminnan keskeinen tavoite on ollut ja tulee toiminnan loppuun saakka olemaan ikääntyneiden sotainvalidi- ja puolisojäsenten tukeminen ja heidän tarvitsemansa vanhuudenhuollon palvelujen turvaaminen. Toimintakauden aikana tehdään suunnitelmat ja valmistelut, joiden pohjalta liittokokous voi vuonna 2025 tehdä päätökset liiton purkautumisesta ja toiminnan lopettamisen ajankohdasta.
Jäsenistö
Vuosien 1939–1945 sodissa vammautui pysyvästi noin 96 000 suomalaista. Sotainvalidien lukumäärä vuoden 2023 alussa oli 496 ja vähenee vuoden 2025 loppuun mennessä arviolta noin 150:een. Poistuma vuonna 2022 oli 27,9 prosenttia. Sotainvalidien keski-ikä on lähes 97 vuotta, ja enemmistö heistä on nykyisin leskiä.
Puolisojäseniä oli vuoden 2023 alussa 3 110. Puolisojäsenistä oli vuoden lopussa elossa olevien sotainvalidien puolisoita 109 ja sotainvalidien leskiä 3 001. Tukijäseniä oli sotainvalidiosastoissa ja ‑piireissä vuoden 2023 alussa 2 554.
Organisaatio muutoksessa
Sotainvalidipiireistä ja vielä toimivista sotainvalidiosastoista useimmat ovat suunnitelleet purkautuvansa vuosien 2023–2025 aikana. Vastuu sotainvalidien ja puolisojäsenten tukemisesta siirtyy alueen Sotainvalidien perinneyhdistykselle ja Tammenlehvän Perinneliiton alueyhdistykselle. Organisaation muutoksista huolimatta on sotainvalidi- ja mahdollisuuksien mukaan puolisojäsenistä kyettävä huolehtimaan ja säilyttämään yhteys jäseniin. Toimivan yhteyshenkilö- ja tukijäsenverkoston säilyttäminen on tässä ratkaisevaa. Sotainvalidipiirit ja Sotainvalidien perinneyhdistykset ovat mukana rakentamassa Tammenlehvän Perinneliiton puitteissa tehtävää yhteistä sotiemme veteraanien perinnetyötä.
Valtiovallalla ensisijainen vastuu
Valtion tulee kantaa vastuu sotainvalideista ja turvata sotilasvammalain mukaisen korvausjärjestelmän toimivuus ja varmistaa sen mukaisten hoito-, kuntoutus- ja muiden palvelujen saatavuus. Yhteiskunnan tukea sotainvalidien puolisoille ja leskille kuntoutuksen muodossa on tarpeen laajentaa.
Tukena arjessa
Sotainvalidit samoin kuin puolisot ja lesket tarvitsevat erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Liiton organisaation tehtävänä on yhdessä veljeskotien neuvontapalvelun kanssa huolehtia, että he saavat yhteiskunnalta kaiken sen tuen ja ne etuudet, joihin heillä on oikeus. Liitto ja sen jäsenyhdistykset täydentävät vielä käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa yhteiskunnan palvelujen puutteita ja tukevat jäsenkunnan arkea sekä tarjoavat virkistystä. Taloudellista tukea jaetaan sitä eniten tarvitseville sotainvalidipiireille tai niiden tehtävät ottaneelle Sotainvalidien perinneyhdistykselle huolto- ja tukirahana. Liiton tuen jakoperusteena käytetään sotainvalidi- ja puolisojäsenten lukumäärää sekä piirien ja osastojen varallisuutta. Tavoitteena on turvata sotainvalidityön jatkuminen koko maassa.
Liiton varallisuuden tultua jo pääosin käytetyksi joudutaan liiton kokonaistukea pienentämään huomattavasti vuoden 2023 jälkeen. Toiminnan viimeisten vuosien aikana korostuu liiton perinteeseen kuuluvan veljeshengen merkitys. Se edellyttää, että piirit ja niiden osastot kantavat yhteisvastuuta alueensa sotainvalidien ja puolisojäsenten tukemisessa.
Edunvalvonta
Edunvalvonnassa painopisteenä on huolehtia, että hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyneet koti- ja avopalvelut vastaavat sotainvalidien tarpeita. Valtiokonttorin uuden sopimuskauden alkaessa 1.1.2023 harveni sotainvalidien hoitolaitosten verkosto erityisesti Keski- ja Itä-Suomessa. Tämän seurauksena on tarpeen muuttaa sotilasvammalakia siten, että vuokrakulut korvataan sotainvalideille ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.
Ajankohtaisena uudistustavoitteena on laajentaa sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutukseen oikeutettujen piiriä. Sotainvalidien ikääntyneiden puolisoiden ja leskien kotona asumista voidaan tukea kuntoutuksella ja kotiin järjestettävillä palveluilla.
Edunvalvonnan tavoitteiden edistämiseksi toimitaan aktiivisesti valtioneuvoston asettamassa Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnassa, jonka nykyinen toimikausi ulottuu 31.10.2024 saakka. Yhteydenpitoa jatketaan poliittisten päättäjien ohella Valtiokonttorin, sosiaali- ja terveysministeriön sekä muihin toiminnan kannalta keskeisiin virkamiehiin.
Sotainvalidien neuvontapalvelu
Ikääntymisen seurauksena sotainvalidi- ja puolisojäsenten palvelujen ja niitä koskevan neuvonnan tarve on lisääntynyt. Aiempaa harvempi pystyy ilman asiantuntevaa apua selviytymään yhteiskunnan palvelu- ja tukiviidakossa, jossa kasvavassa määrin siirrytään sähköiseen asiointiin. Sotilasvammakorvausten rinnalla hyvinvointialueiden, Kelan ja eri vapaaehtoistahojen tukia ja palveluja koskevalla ohjauksella on olennainen merkitys jäsenkunnan hyvinvoinnin kannalta erityisesti puolisojäsenille. Sotainvalidien neuvontapalvelu perustuu sotainvalidien hoitolaitosten asiantuntemukseen sekä niiden yhteistyöhön liiton piirien ja osastojen kanssa. Liitto tukee neuvontatyötä toimittamalla sitä koskevaa aineistoa.
Veljesjärjestö
Henkinen ja hengellinen huolto, virkistystoiminta ja yhteydenpito kohtalotovereihin ja jäsenistöön on aina ollut Veljesliitossa tärkeää. Veljeshenki on tarkoittanut huolehtimista toisista sotainvalideista ja heidän lähiomaisistaan. Tukijäsenten tehtävä on nyt huolehtia erilaisten virkistys- ja muiden tilaisuuksien järjestämisestä. Tässä työssä sotainvalidipiirien ja Sotainvalidien perinneyhdistysten vastuu ja tehtäväkenttä korostuvat.
Hengellistä työtä ohjaa ja suunnittelee Veteraanivastuun ry:n hengellinen toimikunta. Samalla seutukunnallisten kirkkopäivien rinnalla on tarpeen tiivistää yhteistyötä kotiseurakuntien kanssa.
Viimeisistäkin sotainvalideista huolehdittava
Veljesliiton tavoitteena on jatkaa valtakunnallisena katto-organisaationa vuoteen 2025 tehtävänään tukitoiminta ja valvoa sitä, että sotainvalidi- ja puolisojäsenten asiat hoidetaan hyvin loppuun saakka. Jäsenkunnan ja liiton voimavarojen supistuminen edellyttää organisaation sopeuttamista muutokseen. Piirien ja osastojen purkautuessa vastuu siirtyy Sotainvalidien perinneyhdistyksille ja Tammenlehvän Perinneliiton alueyhdistyksille.
Viestintä
Sotainvalidien Veljesliiton ulkoisen viestinnän tärkeä tavoite on kertoa, että sotainvalideja sekä heidän puolisoitaan ja leskiään on vielä keskuudessamme sekä se, kuinka pysyvä vamma erottaa sotainvalidit muista veteraaneista. Viestinnässä nostetaan esille sotainvalidien saavutuksia sekä omassa elämässään että yhteiskunnassa. Leskien ja puolisojen osalta korostetaan heidän merkitystään sodassa vammautuneen rinnalla sekä sotainvalidityön tekijöinä. Viestinnän keinoin tuetaan liiton edunvalvontaa ja uudistustavoitteita.
Sotainvalidi-lehti jatkaa liiton tärkeimpänä viestintävälineenä jäsenille ja tukijoille ainakin vuoden 2023 ajan. Sen sisällössä huomioidaan monipuolinen lukijakunta julkaisemalla juttuja sotainvalidien ja ikäihmisten edunvalvonnasta, neuvonnasta ja hyvästä arjesta sekä muistutetaan heille kuuluvista palveluista. Lehden aineistoa hyödynnetään myös netissä. Lehdessä pidetään esillä Perinnejärjestöä sekä perinneyhdistysten toimintaa enenevässä määrin. Sotainvalidi-lehti ilmestyy neljästi vuodessa.
Vuoden 2023 aikana selvitetään, miten viestintään jatketaan nykymuotoisen Sotainvalidi-lehden jälkeen. Samalla tulee arvioitavaksi edellytykset yhteistyöhön Tammenlehvän Perinneliiton viestinnän puitteissa.
Veljesliiton nettisivut tarjoavat tietoa sotainvalidien ja leskien korvausturvasta, heidän hyväkseen tehtävästä työstä sekä liiton historiasta ja ajankohtaisista asioista.
Yhteistyö veteraanijärjesöjen kanssa
Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton kanssa jatketaan yhteistyötä vuonna 1999 perustetussa Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnassa. Varainhankintaa toteuttaa puolustusvoimien varusmiesavun tukemana Veteraanivastuu ry, joka on veteraaniliittojen ja Kaatuneitten Omaisten Liiton perustama yhdistys. Perustajajäsenenä liitto osallistuu myös vuonna 2003 perustetun Tammenlehvän Perinneliiton työhön tavoitteena, että se toimii kattojärjestönä sotiemme veteraanien yhteisille alueellisille perinneyhdistyksille.
Kansainvälinen toiminta
Kungafonden-säätiö on edelleen tärkeä sotainvalidityön tukija Ruotsissa.
Sotainvalidien Veljesliiton jo 1950-luvulla aloittamaa työtä Maailman Veteraanijärjestössä (World
Veterans Federation, WVF) jatkaa Suomen Rauhanturvaajaliitto.
Liiton talous
Veljesliitto on tehtyjen päätösten mukaisesti käyttänyt pääosan varallisuudestaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, jolloin sotainvalidi- ja puolisojäsenten määrä oli huomattavasti nykyistä suurempi. Vähentynyt varallisuus pakottaa supistamaan toimintakuluja ja myös kentälle annettavaa tukea.
Liiton jäljellä olevan varallisuuden suunnitelmallisella käytöllä halutaan turvata sotainvalidien hyväksi tehtävän työn jatkuminen vuoteen 2025. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) haetaan tukea sotainvalidien, puolisoiden ja leskien asioiden hoitamisen edellyttämään hallintoon.