• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Sotainvalidien Veljesliitto

Sotainvalidien Veljesliitto

Sotainvalidien Veljesliitto – Krigsinvalidernas Brödraförbund ry. on sotainvalidien itsensä Jyväskylässä 18.8.1940 perustama sotavammaisten huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Sotainvalidien tukena ympäri Suomea on liiton 18 piiriä ja yksi piiri Ruotsissa.

MENUMENU
  • Sotainvalidien Veljesliitto
    • Avustajatoiminta
      • Avustajaksi?
      • Asiakkaaksi?
    • Sotainvalidityö
      • Tukijäsenyys
      • Veljesliiton toiminnan ja talouden suuntaviivat vuosille 2021-2023
      • Toimintakertomukset
      • Osastoille aineistoa
        • Osastojen ja piirien mallisäännöt, liiton säännöt
        • Tietoja puolisojäsenyydestä
        • Lomakkeet
        • Arkistointiopas
        • Luettelo arkistoista
        • Osaston purkautuminen
        • Purkautuneen osaston lippu
    • Sotainvalidien perinnetyö
      • Sotainvalidien Perinnejärjestö
        • Perinneyhdistykset
        • Säännöt
      • Sotainvalidipäivä 18. elokuuta
      • Tammenlehvän Perinneliitto
        • Veteraanipäivän historiaa
      • Tuki- ja perinnesäätiö
    • Veljesliiton historiaa
      • Työtä sodassa vammautuneiden hyväksi
      • Sotainvalidit kertovat
      • Talvisota 80
    • På svenska
      • Intressebevakning: Understöd för uppvärmnings- och övriga kostnader
      • Ledaren: Medlemmarna kommer i första hand när man bereder förändringar
    • Liiton organisaatio
    • Extranet
    • Ajankohtaista
  • Korvaukset
    • Korvausmuodot
      • Elinkorko, omaiskorotus ja erityinen haitta
      • Hoito- ja sairausturva
      • Asunnon muutostyöt
      • Kotihoito ja sen tukimuodot
      • Täydennyskorko
      • Sotainvalidien kuntoutus
    • Hakeminen ja muutoksenhaku
      • Korvausten hakeminen
      • Muutoksenhaku päätöksiin
      • Valtiokonttori ja vakuutusoikeus
    • Neuvontaa sotainvalideille
      • Neuvontapalvelu
      • Asuntojen korjausneuvonta
    • Kuoleman jälkeen
      • Hautausapu
      • Huoltoeläke ja lisähuoltoeläke
      • Kertakaikkinen korvaus
    • Prosenttirajat
    • Leskille ja puolisoille
    • Veljes- ja sairaskodit
  • Sotainvalidi-lehti
    • Sotainvalidi 2023
    • Vuoden 2022 lehdet
    • Vuoden 2021 lehdet
    • Vuoden 2020 lehdet
    • Vuoden 2019 lehdet
    • Vuoden 2018 lehdet
    • Vuoden 2017-2010 lehdet
    • Erikoisjulkaisut
  • Yhteystiedot
    • Keskustoimiston yhteystiedot
    • Piiritoimistot
    • Kunniamerkkipalvelu
      • Usein kysyttyjä kysymyksiä kunniamerkeistä
    • Veljes- ja sairaskodit
    • Perinneyhdistykset
    • Yhteistyötahoja

Veljesliiton toiminnan ja talouden suuntaviivat vuosille 2021-2023

1. YLEISTÄ

Sotainvalidien Veljesliitto on sotainvalidien 18.8.1940 perustama huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Toiminnan keskeinen tavoite on ikääntyneiden sotainvalidi- ja puolisojäsenten tukeminen ja heidän tarvitsemansa vanhuudenhuollon palvelujen turvaaminen. Tässä liitto tukee sotainvalidipiirejä ja jäsenyhdistyksiä taloudellisesti. Edunvalvonnan toimenpitein pyritään kehittämään sotilasvammakorvauksia ja varmistamaan nykyiset etuudet sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden uudistusten yhteydessä.

Jäsenistö

Vuosien 1939–1945 sodissa vammautui pysyvästi noin 96 000 suomalaista. Sotainvalidien lukumäärä vuoden 2021 alussa oli 900 ja vähenee vuoden 2023 loppuun mennessä arviolta noin 350:een. Poistuma vuonna 2020 oli 25 prosenttia. Sotainvalidien keski-ikä on lähes 96 vuotta, ja enemmistö heistä on nykyisin leskiä.

Puolisojäseniä oli vuoden 2021 alussa 4 581. Puolisojäsenistä oli vuoden lopussa elossa olevien sotainvalidien puolisoita 233 ja sotainvalidien leskiä 4 348. Tukijäseniä oli sotainvalidiosastoissa ja ‑piireissä vuoden 2021 alussa 2 949.

Organisaatio jäseniä varten

Sotainvalidiosastoja oli vuoden 2020 lopussa 74, joista 10 ei jatkanut vuodelle 2021.  Toimivista 64 osastosta talven vuosikokouksissa ainakin viisi päätti purkautua. Purkautuneiden osastojen jäsenet ovat siirtyneet sotainvalidipiirien henkilöjäseniksi. Organisaation muutoksista huolimatta on sotainvalidi- ja mahdollisuuksien mukaan puolisojäsenistä kyettävä huolehtimaan ja säilyttämään yhteys jäseniin. Toimivan yhteyshenkilö- ja tukijäsenverkoston merkitys on ratkaiseva jäsenistön siirtyessä sotainvalidipiirien jäseniksi. Seuraavien kahden vuoden aikana osa sotainvalidipiireistä tullee purkautumaan ja muidenkin piirien on tarpeellista valmistella oman tilannearvion perusteella toiminnan lopettamista ja sitä seuraavaa vastuun siirtoa Sotainvalidien Perinnejärjestön yhdistykselle. Sotainvalidipiirit ja Sotainvalidien Perinnejärjestön yhdistykset ovat mukana rakentamassa Tammenlehvän Perinneliiton puitteissa tehtävää yhteistä sotiemme veteraanien perinnetyötä.

2. HUOLTO

Valtiovallalla ensisijainen vastuu

Valtion tulee kantaa vastuu sotainvalideista ja turvata sotilasvammalain mukaisen korvausjärjestelmän taso ja toimivuus. Yhteiskunnan tukea sotainvalidien puolisoille ja leskille kuntoutuksen muodossa on tarpeen laajentaa.

Tukena arjessa

Sotainvalidit samoin kuin puolisot ja lesket tarvitsevat erilaisia palveluja ja ulkopuolista apua. Liiton organisaation tehtävänä on yhdessä veljeskotien neuvontapalvelun kanssa huolehtia, että he saavat yhteiskunnalta kaiken sen tuen ja ne etuudet, joihin heillä on oikeus. Liitto käyttää omia voimavarojaan täydentämään yhteiskunnan palvelujen puutteita ja helpottamaan jäsenkunnan arkea sekä tuomaan virkistystä. Taloudellista tukea jaetaan sotainvalidipiireille huolto- ja tukirahana. Liiton tuen jakoperusteena käytetään sotainvalidi- ja puolisojäsenten lukumäärää sekä piirien ja osastojen varallisuutta. Tavoitteena on turvata sotainvalidityön jatkuminen koko maassa.

Liiton varallisuuden tultua jo pääosin käytetyksi joudutaan liiton kokonaistukea edelleen pienentämään. Tavoitteena on kuitenkin säilyttää jäsentä kohden laskettu tuki vähintään vuoden 2021 tasolla. Toiminnan viimeisten vuosien aikana korostuu liiton perinteeseen kuuluvan veljeshengen merkitys. Se edellyttää, että piirit ja niiden osastot kantavat yhteisvastuuta alueensa sotainvalidien ja puolisojäsenten tukemisessa.

Sotainvalidien hoito, kuntoutus ja muut hoitopalvelut

Sotainvalidien veljeskotien ja vastaavien hyvätasoisten hoitolaitosten merkitys kasvaa sotainvalidien viimeisinä elinvuosina. Liitto on veljeskotien tukena niiden hakiessa paikkaansa tulevien sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten myötä muuttuvassa toimintaympäristössä. Samalla liitto piirien tuella seuraa, että sotainvalidien hyvä ja laadukas hoito jatkuu.

Sotainvalidien avustajatoiminta

Vuodesta 1998 lähtien työllistämishankkeena toteutetulla avustajatoiminnalla on tuettu sotainvalidien ja veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä kotona asumista. Vuoden 2021 alussa toiminnasta vastaa 6 alueellista hanketta. Aluehankkeiden toiminta on supistunut asiakasmäärien pienentyessä luontaisen poistuman ja veteraanien kotipalvelujen lakisääteiseksi muuttumisen seurauksena.

Erityisesti leskillä on edelleen tarvetta avustajapalveluille vuonna 2021 ja sen jälkeenkin. Tässä vaiheessa ei ole kuitenkaan ennakoitavissa, missä määrin avustajatoiminnan jatkamiselle edes supistetussa muodossa on edellytyksiä vuonna 2022.

3. EDUNVALVONTA

Edunvalvonnassa painopisteenä on huolehtia, että sotainvalidit saavat heille kuuluvat palvelut, ja samalla turvata sotilasvammakorvausten asema yhteiskunnan uudistaessa sosiaali- ja terveyspalveluita. Sotainvalidien kannalta on tärkeää, että sotainvalidien veljeskotien verkosto jatkaa toimintaansa ja tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi neuvontapalveluja.

Ajankohtaisena uudistustavoitteena on laajentaa sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutukseen oikeutettujen piiriä. Sotainvalidien ikääntyneiden puolisoiden ja leskien kotona asumista voidaan tukea kuntoutuksella ja kotiin järjestettävillä palveluilla.

Edunvalvonnan tavoitteiden edistämiseksi toimitaan aktiivisesti valtioneuvoston asettamassa Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnassa, jonka nykyinen toimikausi ulottuu 31.10.2021 saakka sekä työskennellään sen hyväksi, että viranomaisyhteistyö jatkuu toimikauden päättymisen jälkeenkin. Yhteydenpitoa jatketaan poliittisten päättäjien ohella Valtiokonttorin, sosiaali- ja terveysministeriön sekä muihin toiminnan kannalta keskeisiin virkamiehiin.

Sotainvalidien neuvontapalvelu

Ikääntymisen seurauksena sotainvalidi- ja puolisojäsenten palvelujen ja niitä koskevan neuvonnan tarve on lisääntynyt. Aiempaa harvempi pystyy ilman asiantuntevaa apua selviytymään yhteiskunnan palvelu- ja tukiviidakossa, jossa kasvavassa määrin siirrytään sähköiseen asiointiin.  Sotilasvammakorvausten rinnalla kuntien, Kelan ja eri vapaaehtoistahojen tukia ja palveluja koskevalla ohjauksella on olennainen merkitys jäsenkunnan hyvinvoinnin kannalta erityisesti puolisojäsenille. Sotainvalidien neuvontapalvelu perustuu veljeskotien asiantuntemukseen sekä niiden yhteistyöhön liiton piirien ja osastojen kanssa. Liitto tukee neuvontatyötä toimittamalla tiedotus- ja koulutusaineistoa. 

4. VELJESJÄRJESTÖ

Henkinen ja hengellinen huolto, virkistystoiminta ja yhteydenpito kohtalotovereihin ja jäsenistöön on aina ollut Veljesliitossa tärkeää. Veljeshenki on tarkoittanut huolehtimista toisista sotainvalideista ja heidän lähiomaisistaan. Tukijäsenten tehtävä on nyt huolehtia erilaisten virkistys- ja muiden tilaisuuksien järjestämisestä. Tässä työssä sotainvalidipiirien vastuu ja tehtäväkenttä korostuvat. Hengellinen työ perustuu jatkossa seutukunnallisten kirkkopäivien rinnalla yhä enemmän yhteistyöhön kotiseurakuntien sekä sotiemme veteraanien paikallisyhdistysten kanssa.

5. JÄRJESTÖ

Viimeisistäkin sotainvalideista huolehdittava

Veljesliiton tavoitteena on jatkaa valtakunnallisena katto-organisaationa 2020-luvun puoliväliin tehtävänään tukitoiminta ja valvoa sitä, että sotainvalidi- ja puolisojäsenten asiat hoidetaan hyvin loppuun saakka. Jäsenkunnan ja liiton voimavarojen supistuminen edellyttää organisaation sopeuttamista muutokseen.

Osastojen purkautuessa vastuu keskittyy sotainvalidipiireille. Järjestörakenteen muutoksissa kaikkien sotainvalidien ja puolisojäsenten tulisi säilyttää jäsenyytensä jossakin Veljesliiton jäsenyhdistyksessä. Tällä tavoin voidaan parhaiten myös valvoa, että jokainen heistä saa lainsäädännön hänelle turvaamat palvelut ja etuudet. 

Vastuu sotainvalidi- ja puolisojäsenistä on tarkoitus sotainvalidipiirien jälkeen siirtää Sotainvalidien Perinnejärjestön yhdistyksille. Tätä varten piireillä tulee olla suunnitelma. Alueyhdistyksien toimintaa on kehitettävä, jotta niillä on valmius ottaa tehtävä vastaan. Tukemalla valtakunnallista Sotainvalidien Perinnejärjestöä vahvistetaan alueyhdistyksiä niiden tuleviin tehtäviin.

Viestintä

Sotainvalidien Veljesliiton ulkoisen viestinnän tärkeä tavoite on saada ihmiset muistamaan, että sotainvalideja sekä heidän puolisoitaan ja leskiään on yhä keskuudessamme, sekä se, kuinka pysyvä vamma erottaa sotainvalidit muista veteraaneista. Viestinnässä nostetaan esille sotainvalidien saavutuksia sekä omassa elämässään että yhteiskunnassa. Leskien ja puolisojen osalta korostetaan heidän merkitystään sodassa vammautuneen rinnalla sekä sotainvalidityön tekijöinä. Viestinnän keinoin tuetaan liiton edunvalvontaa ja uudistustavoitteita. Yhteistyötä tehdään myös Veteraanivastuu ry:n hoitaman Sotiemme Veteraanit -keräyksen sekä veteraaniliittojen kanssa yhteisissä asioissa.  

Veljesliiton ulkoista viestintää hoidetaan entistä enemmän sähköisessä mediassa uusien kohderyhmien tavoittamiseksi. Sosiaalisen median kanavilla (Facebook ja Twitter) osallistutaan keskusteluun sekä nostetaan esiin liitolle tärkeitä aiheita. Some-kanavia käytetään myös ohjaamaan kävijöitä nettisivuille, jossa on tarjolla runsaasti tietoa liitosta sekä jäsenistä.

Sotainvalidi-lehti jatkaa liiton tärkeimpänä viestintävälineenä jäsenille ja tukijoille ainakin vuoden 2022 ajan ja jos mahdollista myös vuonna 2023. Lehden sisällössä huomioidaan monipuolinen lukijakunta julkaisemalla juttuja sotainvalidien ja ikäihmisten edunvalvonnasta, neuvonnasta ja hyvästä arjesta sekä muistuttaa heille kuuluvista palveluista. Lehden sisältöä hyödynnetään myös netissä. Lehdessä pidetään esillä Perinnejärjestöä sekä perinneyhdistysten toimintaa enenevässä määrin. Sotainvalidi-lehti ilmestyy neljästi vuodessa. 

Sisäisellä viestinnällä pidetään organisaatiossa työskentelevät ajan tasalla liiton asioista ja tarjotaan apua heidän omassa viestinnässään. Olennaista on myös huomioida sotainvalidien arjessa suuren työn tekevät vapaaehtoiset toimijat ja osallistaa heidät mm. viestintään esim. some-kanavilla.

Asiantuntijakollegio

Hallituksen nimeämä asiantuntijakollegio arvioi liiton päätöksenteon tukena edessä olevien sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusten ja muiden tulevien yhteiskunnan muutosten vaikutuksia sotainvalidihuoltoon ja veljeskotien tulevaan toimintaan. Samalla sen tehtävä on suunnitella ja pohtia vaihtoehtoja ja ratkaisuja, joilla sotainvalideja ja puolisojäseniä voidaan eri tavoin tukea. 

Yhteistyö veteraanijärjestöjen kanssa

Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton kanssa jatketaan yhteistyötä vuonna 1999 perustetussa Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnassa. Varainhankintaa toteuttaa puolustusvoimien varusmiesavun tukemana Veteraanivastuu ry, joka on veteraaniliittojen ja Kaatuneitten Omaisten Liiton perustama yhdistys. Perustajajäsenenä liitto osallistuu myös vuonna 2003 perustetun Tammenlehvän Perinneliiton työhön tavoitteena, että se toimii kattojärjestönä sotiemme veteraanien yhteisille alueellisille perinneyhdistyksille.

Kansainvälinen toiminta

Kungafonden-säätiö on edelleen tärkeä sotainvalidityön tukija Ruotsissa. Sotainvalidien Veljesliiton jo 1950-luvulla aloittamaa työtä Maailman Veteraanijärjestössä (World Veterans Federation, WVF) jatkaa Suomen Rauhanturvaajaliitto.

Liiton talous

Veljesliitto on tehtyjen päätösten mukaisesti käyttänyt pääosan varallisuudestaan viimeisen kymmenen vuoden aikana, jolloin sotainvalidi- ja puolisojäsenten määrä oli huomattavasti nykyistä suurempi. Vähentynyt varallisuus pakottaa supistamaan toimintakuluja ja myös kentälle annettavaa tukea.

Liiton jäljellä olevan varallisuuden suunnitelmallisella käytöllä halutaan turvata sotainvalidien hyväksi tehtävän työn jatkuminen vielä 2020-luvun alkupuoliskollakin. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) haetaan tukea sotainvalidien, puolisoiden ja leskien asioiden hoitamisen edellyttämään hallintoon.

 

Facebooktwitterlinkedinmail

Ensisijainen sivupalkki

Sotainvalidien Veljesliitto

  • Sotainvalidityö
    • Tukijäsenyys
    • Veljesliiton toiminnan ja talouden suuntaviivat vuosille 2021-2023
    • Toimintakertomukset
    • Osastoille aineistoa
  • Avustajatoiminta
  • Liiton organisaatio
  • Veljesliiton historiaa
  • På svenska
  • Extranet

Footer

Sotainvalidien Veljesliitto

Käyntiosoite: Junailijanaukio (7. krs), Helsinki
Postiosoite: Ratavartijankatu 2 A, 00520 HELSINKI
puh. 045 788 42733
keskus.tsto@sotainvalidit.fi

Kunniamerkkipalvelu:
puh. 045 7884 2731 / 045 7884 2732, kunniamerkkipalvelu@sotainvalidit.fi

Lahjoita

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks Oy·

Hallinnoi evästeiden suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Hallitse vaihtoehtoja Hallinnoi palveluita Hallitse myyjiä Lue lisää näistä tarkoituksista
Näytä asetukset
{title} {title} {title}