Sotainvalidien leskien korvaukset
Valtiokonttori maksaa leskelle huoltoeläkettä, jos edesmenneen sotainvalidin invalidiprosentti sotavammasta on ollut vähintään 30. Myös 10–25 %:n sotainvalidin leski voi saada jatkuvan huoltoeläkkeen, jos kuolema on johtunut nimenomaan sotavammasta.
Huoltoeläkkeen edellytyksenä on, että avioliitto on solmittu vähintään 3 vuotta ennen sotainvalidin kuolemaa. Valtiokonttori maksaa huoltoeläkkeen ilman hakemusta, sillä se saa Väestörekisteristä tiedon sotainvalidin kuolemasta. Huoltoeläkkeen suuruus on porrastettu sotainvalidin haitta-asteen mukaan.
Täysi 787, 73 euron huoltoeläke kuukaudessa maksetaan 80–100 %:n sotainvalidien leskille ja myös silloin, kun sotavamma on ollut kuoleman syynä. Haitta-asteeltaan 60–75 %:n sotainvalidin jälkeen huoltoeläke on ¾ osaa, 50–55 %:n sotainvalidin jälkeen puolet ja 30–45 %:n sotainvalidin jälkeen 1/3 osaa täydestä huoltoeläkkeestä.
Lisähuoltoeläke
Huoltoeläkettä saava leski voi hakea Valtiokonttorilta lisähuoltoeläkettä toimeentulon vaikeutumisen perusteella. Tämä arvioidaan tulojen ja toisaalta asumiseen, sairauksiin ja kodinhoitoon liittyvien kulujen perusteella. Jos lesken nettotulot edellä kerrotuista kuluista johtuvien vähennysten jälkeen ovat korkeintaan 1 056 euroa kuukaudessa, on lisähuoltoeläke mahdollinen. Tuloksi lasketaan myös lesken saama varsinainen huoltoeläke. Sen sijaan Kelan leskelle maksamaa ylimääräistä rintamalisää ja eläkkeensaajan hoitotukea ei lueta tuloksi. Toimeentulon vaikeutumista arvioitaessa Valtiokonttori ottaa huomioon myös lesken omaisuuden ja osuuden kuolinpesän omaisuudesta.
Jo maksussa olevaan lisähuoltoeläkkeeseen voi hakea oikaisua, jos lesken toimeentulossa tai olosuhteissa on tapahtunut huomattava muutos. Samalla perusteella lisähuoltoeläkettä voi hakea uudelleen, vaikka sitä koskeva hakemus olisi aiemmin hylätty.
Kertakaikkinen korvaus
Lievävammaisen 10–25 %:n sotainvalidin leski voi hakea Valtiokonttorilta kertakaikkista korvausta vuoden sisällä sotainvalidin kuolemasta. Kertakaikkinen korvaus on harkinnanvarainen ja siinä huomioidaan hakijan nettotulot ja vähennyksinä sairauskuluja sekä asumisen ja kodinhoitoavun menoja. Jos lesken käteen jäävät tulot edellä kerrottujen vähennysten jälkeen ovat alle 987 euroa, on kertakaikkinen korvaus mahdollinen. Tarveharkinnassa otetaan tulojen lisäksi huomioon myös omaisuus. Jos lesken omat ja hänen osuutensa kuolinpesän talletuksista ovat yli 25 000 euroa, ei Valtiokonttori yleensä myönnä kertakaikkista korvausta.
Kertakaikkinen korvaus vastaa vuoden täyttä huoltoeläkettä, ja sen suuruus vuonna 2023 on 9 452, 61 euroa.
Hakeminen
Lisähuoltoeläkettä ja kertakaikkista korvausta haetaan Valtiokonttorilta. Hakemuksen mukaan on liitettävä luotettava selvitys tuloista sekä kuitti tai muu tosite vähennyksiin oikeuttavista menoista. Omaisuudesta on esitettävä pankin antama selvitys talletuksista ja muusta sijoitusomaisuudesta mukaan lukien säästöhenkivakuutukset. Myös jäljennös sotainvalidin jälkeen laaditusta perukirjasta on tarpeen liittää hakemukseen. Sitä ei kuitenkaan tarvita lisähuoltoeläkettä haettaessa, jos sotainvalidin kuolemasta on kulunut yli viisi vuotta.
Sotainvalidin leski voi hakea huoltoeläkettä myös uudelleen, jos sen maksaminen on lopetettu uuden avioliiton seurauksena. Tällöin edellytyksenä on, että jälkimmäisen avioliiton purkautumisesta on kulunut vähintään kolme vuotta ja että toimeentulo on samalla tavoin vaikeutunut kuin edellä on selostettu kertakaikkisen korvauksen kohdalta.
Huoltoeläkkeiden vaikutus muihin eläkkeisiin
Valtiokonttorin maksama huoltoeläke otetaan huomioon kansaneläkkeessä, takuueläkkeessä ja eläkkeensaajan asumistuessa. Lisähuoltoeläke puolestaan vaikuttaa vähentävästi takuueläkkeeseen ja eläkkeensaajan asumistukeen.
Leskien kuntoutus
Vaikeavammaisten sotainvalidien leskien ja puolisoiden kuntoutusta varten on oma määräraha. Kuntoutusta voivat Valtiokonttorilta hakea huoltoeläkettä saavat lesket, joiden edesmenneen sotainvalidipuolison haitta-aste sotavammasta oli vähintään 30 %:a. Kuntouksen pituus on kaksi viikkoa. Vaihtoehtona on 15 hoitokerran avokuntoutus tai päiväkuntoutusta 15 päivän jakso. Tuettua kotona kuntoutumista Valtiokonttori voi myöntää korkeintaan 1 575 euron arvosta.
Kuntoutushakemukseen on liitettävä lääkärinlausunto tai hoitomääräys avokuntoutukseen. Jos hakemus koskee pelkästään jalkahoitoa ja hierontaa, ei hoitomääräystä tarvita.
Puolisojäsenyys
Veljesliiton puolisojäsenyyden lähtökohtana on tarve pitää huolta sotainvalidia usein vuosikymmenet hoitaneista puolisoista ja leskistä. Puolisojäsenille (aviopuolisot ja lesket) on liiton varoin järjestetty virkistys- ja kuntoutuskursseja. Lakisääteisiä oikeuksia koskeva neuvonta on tärkeä tuki. Olennaista on myös vertaistuki ja yhdessäolon tiivistyminen.
Sotainvalidien Veljesliiton osastojen mallisääntöjen mukaan: ”Osaston puolisojäseneksi voidaan ottaa henkilö, jonka sotainvalidipuoliso on otettu tai olisi voitu ottaa jonkun Sotainvalidien Veljesliiton osaston varsinaiseksi jäseneksi. Puolison tulee olla sotilasvammalaissa tarkoitettu puoliso tai leski.” Puolisojäsenillä on yleisissä kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus tai osaston sotainvalidien niin päätettyä myös äänioikeus.
Lataa esite puolisojäsenyydestä.
Päivitetty 17.1.2023
