• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Sotainvalidien Veljesliitto

Sotainvalidien Veljesliitto

Sotainvalidien Veljesliitto – Krigsinvalidernas Brödraförbund ry. on sotainvalidien itsensä Jyväskylässä 18.8.1940 perustama sotavammaisten huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Sotainvalidien tukena ympäri Suomea on liiton 18 piiriä ja yksi piiri Ruotsissa.

MENUMENU
  • Sotainvalidien Veljesliitto
    • Avustajatoiminta
      • Avustajaksi?
      • Asiakkaaksi?
    • Sotainvalidityö
      • Tukijäsenyys
      • Veljesliiton toiminnan ja talouden suuntaviivat vuosille 2021-2023
      • Toimintakertomukset
      • Osastoille aineistoa
        • Osastojen ja piirien mallisäännöt, liiton säännöt
        • Tietoja puolisojäsenyydestä
        • Lomakkeet
        • Arkistointiopas
        • Luettelo arkistoista
        • Osaston purkautuminen
        • Purkautuneen osaston lippu
    • Sotainvalidien perinnetyö
      • Sotainvalidien Perinnejärjestö
        • Perinneyhdistykset
        • Säännöt
      • Sotainvalidipäivä 18. elokuuta
      • Tammenlehvän Perinneliitto
        • Veteraanipäivän historiaa
      • Tuki- ja perinnesäätiö
    • Veljesliiton historiaa
      • Työtä sodassa vammautuneiden hyväksi
      • Sotainvalidit kertovat
      • Talvisota 80
    • På svenska
      • Intressebevakning: Understöd för uppvärmnings- och övriga kostnader
      • Ledaren: Medlemmarna kommer i första hand när man bereder förändringar
    • Liiton organisaatio
    • Extranet
    • Ajankohtaista
  • Korvaukset
    • Korvausmuodot
      • Elinkorko, omaiskorotus ja erityinen haitta
      • Hoito- ja sairausturva
      • Asunnon muutostyöt
      • Kotihoito ja sen tukimuodot
      • Täydennyskorko
      • Sotainvalidien kuntoutus
    • Hakeminen ja muutoksenhaku
      • Korvausten hakeminen
      • Muutoksenhaku päätöksiin
      • Valtiokonttori ja vakuutusoikeus
    • Neuvontaa sotainvalideille
      • Neuvontapalvelu
      • Asuntojen korjausneuvonta
    • Kuoleman jälkeen
      • Hautausapu
      • Huoltoeläke ja lisähuoltoeläke
      • Kertakaikkinen korvaus
    • Prosenttirajat
    • Leskille ja puolisoille
    • Veljes- ja sairaskodit
  • Sotainvalidi-lehti
    • Sotainvalidi 2023
    • Vuoden 2022 lehdet
    • Vuoden 2021 lehdet
    • Vuoden 2020 lehdet
    • Vuoden 2019 lehdet
    • Vuoden 2018 lehdet
    • Vuoden 2017-2010 lehdet
    • Erikoisjulkaisut
  • Yhteystiedot
    • Keskustoimiston yhteystiedot
    • Piiritoimistot
    • Kunniamerkkipalvelu
      • Usein kysyttyjä kysymyksiä kunniamerkeistä
    • Veljes- ja sairaskodit
    • Perinneyhdistykset
    • Yhteistyötahoja

Sotilasvammalakia on muutettu jäsenten tarpeiden mukaan

8.1.2019 by Sotainvalidien veljesliitto

(Teksti on julkaistu Sotainvalidi-lehdessä 4/2018)

Sotilasvammalaki 70 vuotta

Valtion sotainvalideille maksamat korvaukset, hoito- ja apuvälinepalvelut sekä leskien saamat huoltoeläkkeet perustuvat vuonna 1948 annettuun sotilasvammalakiin. Se paransi aikoinaan merkittävästi sotainvalidien korvausturvaa ja merkitsi siirtymistä yhtenäiskorvausjärjestelmään. Aiemmin korvauksen suuruuteen vaikutti sotilasarvo, mutta sotilasvammalain periaatteena on, että kaikille suoritetaan samantasoisesta haitasta yhtä suuri korvaus.

Uudistuksia vaiheittain

Sotilasvammalakia on kuluneiden vuosikymmenien aikana muutettu 67 kertaa. Seuraavassa kerrotaan tärkeimmistä niistä.

Ensimmäiset lainmuutokset 1950-luvulla toivat korjauksia vaikeavammaisten asemaan sekä laajensivat vuonna 1956 korvaukseen oikeutettujen piiriä koskemaan internoituina, SS-miehinä ja puolustusvoimien työhön määrättyinä vammautuneita. Samalla avattiin mahdollisuus korvauksen hakemiseen niille, joilta lakiin kirjoitettu vuoden määräaika oli ehtinyt umpeutua.

Vuonna 1953 lakiin lisättiin sairausapulisä, jota oli mahdollista hakea sotainvalidin ja hänen perheenjäsentensä toimeentuloa vaikeuttavien sairauskulujen perusteella.

Sotainvalidien kuntoutus käynnistyi vuoden 1956 lainmuutoksen pohjalta amputoitujen proteesin käytön opetuksesta laajentuen vuonna 1960 käsittämään vähintään 50 %:n sotainvalidien laitoskuntoutuksen.

Kävelyopetusta Kaskisaaressa.

1960-luku – uudistusten vuosikymmen

Laitoshoitoon pääsy muunkin kuin sotavamman perusteella tuli mahdolliseksi vaikeavammaisille vuoden 1960 lainmuutoksella.  Vuosikymmenen puolivälissä vaadittava haitta-asteraja alennettiin 30 %:iin. Samalla saivat 30–45 %:n sotainvalidit oikeuden kuntoutukseen sotavammojen yhteydessä esiintyvien sairauksien perusteella.

Merkittävä uudistus oli vuonna 1967 voimaan tullut säännös, jonka perusteella voitiin korvata vammat ja sairaudet, jotka liittyvät sotavamman synnyttämään poikkeukselliseen alttiuteen tai taipumukseen. Liitynnäissairauksina on esimerkiksi amputoiduille korvattu vahingoittumattoman raajan nivelrikkoja. Vuoden 1967 lainmuutos avasi myös mahdollisuuden hakea korvausta myöhemminkin kuin määrättyjen hakuaikojen rajoissa.

Sotilasvammalain nojalla maksettiin huoltoeläkettä alun perin vain silloin, kun korvauksensaaja oli kuollut sotavamman tai sairauden johdosta taikka haitta-aste oli vähintään 90 %. Vuoden 1962 lainmuutos pudotti vaadittavan haitta-asteprosentin 50:een ja vuodesta 1969 lähtien se on ollut 30 %.

1970-luku – haitta-asterajoja alennetaan

Sotilasvammalakia uudistettiin laajasti vuonna 1971. Sairausapulisän ja täydennyskoron hakumahdollisuus avautui vähintään 20 %:n sotainvalideille ja raja yleisen terveydentilan tarkastukseen aleni 10 %:iin. Lisäksi 30–45 %:n sotainvalidit alkoivat saada kuntoutusta muustakin syystä kuin sotavammojen perusteella. Sotilasvammakorvausten sitomisella työeläkeindeksiin turvattiin niiden tason säilyminen.

Sotavankeina olleiden korvauksensaantia helpotti, kun sotavankeuden erityisiin olosuhteisiin liittyvät vammat ja sairaudet tulivat korvattaviksi. Tyyppilisiä tällaisia sairauksia olivat esimerkiksi hermostolliset herkkyysoireet ja toiminnalliset vatsavaivat. Sotilasvammalakiin lisättiin vuonna 1975 kertakaikkista korvausta koskeva säännös, joka oli tarkoitettu lievävammaisten 10–25 %:n sotainvalidien leskien toimeentulon tueksi.

Asunnon muutostöiden ja apuvälineiden korvaamista koskeva säännös lisättiin sotilasvammalakiin vuonna 1978. Tuolloin sen piiriin pääsivät vain 50–100 %:n sotainvalidit.

Apuvälineiden korvattavuus tuli sotilasvammalakiin vuonna 1978. Kuva: Juha-Pekka Honkanen

1980-luku – ikääntymiseen varautumista

Sotilasvammalain kauaskantoisin muutos tuli voimaan vuonna 1986, jolloin kuntien vähintään 30 %:n sotainvalideille järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluita ryhdyttiin korvaamaan valtion varoista. Uudistuksen yhteydessä luovuttiin maksamasta 100 %:n haitta-asteen mukaista elinkorkoa kuntoutuksen ja laitoshoidon ajalta, mikä herätti kritiikkiä. Sotainvalidien kannalta tämä ”vaihtokauppa” oli kuitenkin onnistunut, sillä kotona asumisen helpottumisen ohella myös taloudellinen hyöty oli moninkertainen menetykseen nähden.

Lievävammaisten neljän vuoden välein tapahtuva kuntoutus aloitettiin vuonna 1986. Tuolloin kuntoutukseen pääsivät 25 %:n sotainvalidit. Vuonna 1987 olivat vuorossa 20 %:n sotainvalidit ja seuraavana vuonna 15 %:n sotainvalidit ja vuonna 1989 viimein myös 10 %:n haitta-aste oikeutti kuntoutukseen.

1990-luku – tasa-arvon aika

Vuosikymmenen aikana toteutetut lainmuutokset lyhensivät lievävammaisten kuntoutusvälin ensi kahdeksi vuodeksi ja vuodesta 1997 alkaen vuosittain tapahtuvaksi. Kuntoutuksen jakaminen aviopuolison kanssa tuli mahdolliseksi vuonna 1994. Palvelutaloissa asuvien sotainvalidien asema parani kun kunnan niissä järjestämät asumispalvelut säädettiin korvattaviksi.

Asunnon muutostöiden haitta-asteraja aleni vuonna 1996 ensin 20 %:iin ja vuonna 1999 hyväksytyllä lainmuutoksella 10 %:iin.

Naissotainvalidit korvauksensaajina joutuivat odottamaan tasa-arvoa vuoteen 1997 saakka. Vasta tuolloin heidän elinkorkoonsa tuli omaiskorotus aviomiehen perusteella ja heidän puolisonsa saivat samat oikeudet huoltoeläkkeeseen kuin mitä miessotainvalidien leskillä oli.

2000-luku – painopiste lievävammaisiin

Vuosituhannen vaihtuessa laajeni asunnon muutostyökorvaus koskemaan kaikkia vähintään 10 %:n sotainvalideja. Kuntien järjestämiin avopalveluihin saivat vuonna 2003 oikeuden 25 %:n sotainvalidit ja kahta vuotta myöhemmin 20 %:n sotainvalidit. Laitoshoidon kohdalla 20 ja 25 %:n sotainvalideille toteutui ensin jaksottaista hoitoa koskeva uudistus. Pitkäaikaista hoitoa ryhdyttiin korvaamaan 25 %:n sotainvalideille vuonna 2008 ja 20 %:n sotainvalideille vuonna 2013.

Veljesliiton pitkäaikainen tavoite kaikkien vähintään 10 %:n sotainvalidien saamiseksi sotilasvammalain nojalla korvattavien avo- ja kotipalvelujen piiriin toteutui vuosina 2015 ja 2017 ensin 15 %:n ja sitten 10 %:n sotainvalidien osalta.

Sotilasvammalakia muutettu vastaamaan tarpeita

Sotien jälkeen kiireellisimpänä tehtävänä oli vaikeasti vammautuneiden hoito- ja korvausturvan kehittäminen sekä tukea heidän paluutaan työelämään. Parannuksia tarvittiin myös toimeentulon turvaamiseksi erityisesti perheellisten sotainvalidien kohdalla.

Seuraavina vuosikymmeninä oli keskiössä tavoite sotainvalidien toimintakyvyn säilyttämiseksi mm. kuntoutuksen avulla. Yhteiskunnan vaurastuessa oli mahdollista laajentaa eri korvauksia koskemaan myös lievemmin vammautuneita. Tältä osin Veljesliiton vuosikymmeniä jatkunut edunvalvontatyö on tuottanut hyviä tuloksia.

Viimeisin, tärkeä lakimuutos varmistui vuoden 2018 lopussa, jolloin laitoshoitoon oikeuttavaa prosenttirajaa laskettiin 20 %:sta 10 %:iin. Laki astui voimaan 1.1.2019 ja sen tuloksena n. 600 sotainvalidia saavat mahdollisuuden päästä jaksottaiseen tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon. (Päivitetty 9.1.2019)

Seppo Savolainen

pääsihteeri, liiton lakimies

Facebooktwitterlinkedinmail

Veljesliitto 80

Ensisijainen sivupalkki

Veljesliitto 80

Sotainvalidien Veljesliitto täyttää 81 vuotta – katso video!

Veljesliitto perustettiin 81 vuotta sitten – juhlalehti kuljettaa läpi sotainvalidien historian

Sotainvalidityön kahdeksan vuosikymmentä

Sotainvalidien Veljesliitolle arvovaltaiset onnittelut

Osa 6 – Sotavammaisten huollon järjestäminen talvisodan jälkeen

Veljesliiton ensiaskeleet – vammautuneet halusivat oman järjestön

Invalidisäätiö ja Sotainvalidien Veljesliitto täyttävät 80 vuotta

Veljesliitto koulutti opaskoiria kolme vuosikymmentä – 29.4. vietetään kansainvälistä opaskoirapäivää

Osa 5 – Talvisodassa vammautuneet

Sodassa vammautuneiden tukena 80 vuotta

Lisää Veljesliiton artikkeleita..

Footer

Sotainvalidien Veljesliitto

Käyntiosoite: Junailijanaukio (7. krs), Helsinki
Postiosoite: Ratavartijankatu 2 A, 00520 HELSINKI
puh. 045 788 42733
keskus.tsto@sotainvalidit.fi

Kunniamerkkipalvelu:
puh. 045 7884 2731 / 045 7884 2732, kunniamerkkipalvelu@sotainvalidit.fi

Lahjoita

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks Oy·

Hallinnoi evästeiden suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Hallitse vaihtoehtoja Hallinnoi palveluita Hallitse myyjiä Lue lisää näistä tarkoituksista
Näytä asetukset
{title} {title} {title}