Lapsena ollessaan ruotsalainen Ulf Niskanen kuuli setänsä Onni Niskasen seikkailuista vierailla mailla. Nyt aikuisena Ulf on oppinut, että joka ikinen taianomainen tarina oli totta.
”Onni eli useita elämiä samaan aikaan. Merkittävimmiksi jaksoikseen hän sanoi nuoruuden ja urheiluajan Tukholmassa, sota-ajat Suomessa sekä työnsä Etiopiassa”, Ulf kertoo.
Vapaaehtoisena puolustamaan Suomea
Onni Niskanen syntyi Helsingissä 31.8.1910 Herman ja Hulda Niskasen kolmehenkiseen perheeseen. Kolmen vuoden kuluttua perhe muutti Tukholmaan, jossa Onni innostui muiden lasten tavoin urheilusta ja partiosta. Lahjakas nuorukainen oli aktiivinen paikallisessa Duvbo IK-urheiluseurassa. Lupaava ura urheilun parissa katkesi, kun Suomessa alettiin sotia.
Onni Niskanen tuli helmikuussa 1940 Suomeen ja osallistui vapaaehtoisena Suomen puolustukseen. Myös Onnin molemmat veljet olivat Suomessa sotimassa, joten Onni halusi kantaa vastuunsa synnyinmaastaan.
Vääpelinä toiminut Onni Niskanen kirjoitti ahkerasti perheelleen sekä urheiluseuralleen. Hän oli muiden vapaaehtoisten kanssa ensimmäisessä taistelujoukkueessa ja osallistui suureen hiihtomarssiin Kemistä Rovaniemelle. Kemijärvellä joukko yhdistettiin everstiluutnantti Viking Tammin johtamaan taistelujoukkueeseen ja Onni ja Viking ystävystyivät.
”Jos tästä selviän…”
Talvisodasta 30-vuotias Onni Niskanen selvisi ehjin nahoin, mutta jatkosota jätti jälkensä. Onni haavoittui marraskuussa 1941 tarkastaessaan konekivääriosastonsa joukkoja, kun vihollinen yllättäen alkoi ampua panssarintorjuntatykillään. Sirpaleet tekivät tehtävänsä ja Onnia lähdettiin viemään pois. Kiivas taistelu pakotti paareja kantaneet miehet turvaan jättäen Onnin odottamaan tulituksen taukoamista. Onni makasi avuttomana paareilla, yllään puiden latvat ja korvissaan hurjat taistelun äänet.
”Ajattelin, että jos tästä selviän, selviän mistä tahansa”, hän on kertonut miettineensä. Onni selvisi ja lääkäri sai poistettua kaikki sirpaleet jalassa olevia lukuun ottamatta ja lupaava ura urheilijana oli ohi.
Uusi elämä Etiopiassa
Onni palasi elämäänsä Solnassa, Tukholman lähellä ja opiskeli urheiluvalmennusta. Hän sai kuitenkin ehdotuksen sota-ajan ystävältään Viking Tammilta, joka kertoi, että Etiopiaan etsitään kadettikouluun liikunnanopettajaa opettamaan keisarin henkivartijoita. Näin Onnin tie vei Etiopiaan vuonna 1946 ja elämässä alkoi uusi luku.
Tuohon aikaan Etiopiassa työskenteli paljon ruotsalaisia, sillä maata rakennettiin Italian ja Etiopian sodan 1935–1941 jäljiltä. Keisari Haile Selassien henkivartijoihin kuului myös lahjakas juoksija, Abebe Bikila, josta tuli Etiopian ensimmäinen olympiakultaa vuonna 1960 voittanut urheilija. Hänet muistetaan erityisesti siitä, että hän juoksi maratonmatkan avojaloin. Bikilan sekä muiden maratoonarien valmentajana toimi jatkosodassa haavoittunut Onni Niskanen. Onnin ja Bikilan välit olivat niin lämpimät, että sitä verrattiin isä-poika-suhteeseen. Bikila voitti maratonin myös Tokion olympialaisissa ja Onni jatkoi uraansa olympiajoukkueen teknisenä neuvonantajana.
Maata rakentamassa
Onni Niskanen ystävystyi keisarin kanssa, mikä auttoi Onnia toteuttamaan erilaisia toimia ihmisten ja maan olojen parantamiseksi. Hän mm. oli perustamassa maahan Punaista Ristiä ja toimi Etiopian Punaisen Ristin pääsihteerinä vuosina 1956–1967. Hän oli myös tuomassa Pelastakaa lapset -järjestöä sekä partiotoimintaa Etiopiaan. Lepra oli Etiopiassa yleinen sairaus ja Onni toimi leprasairaalan ja kuntoutuskeskuksen johtajana vuosina 1967–1979. Ja mitä Onni teki, hän sai sen toimimaan. Järjestöt tarvitsivat rahaa, ja niissäkin Onni oli mukana. Hän järjesti ruotsalaisen perinteen mukaisia juhlia, joista tuli hyväntekeväisyysgaaloja.
”Onni sai ihmiset aina innostumaan mukaan. Hänelle tärkeintä oli ilo ja ihmisten auttaminen”, Ulf muistelee.
Onnin hyväntekeväisyystyö kuljetti häntä ympäri maailmaa mutta hän vieraili vuosittain kotonaan Ruotsissa.
”Onnilla oli aina aikaa kaikille. Kaikki rakastivat häntä, miehet ja naiset. Kaikki Onnista haastattelemani ihmiset kertovat Onnin olleen heidän paras ystävänsä”, Ulf kertoo.
Paluu Ruotsiin
Onnin elämä oli värikäs ja täynnä seikkailuja. Elämä Etiopiassa muuttui suuresti, kun keisari syöstiin vallasta vuonna 1974 ja maa luisui sisällissotaan. Ulkomaalaiset poistettiin maasta, mutta ei Onnia, sillä hänet laskettiin etiopialaiseksi.
”Onni kuskasi ambulanssilla haavoittuneita molemmilta taistelupuolilta”, Ulf kertoo yhtä lukuisasta sedästään kertovasta tarinasta.
Onni eli Etiopiassa vuoteen 1983 asti, jolloin hän sairastui ja palasi Ruotsiin. Muutaman kuukauden kuluttua hän kuoli. Hautajaiset olivat juhla erikoisen miehen elämälle, joka alkoi kaikessa värikkyydessään selvitä sukulaisille vasta Onnin kuoleman jälkeen.
Tarinat muuttuivat todeksi
Ulf Niskanen pääsi setänsä elämän jäljille, kun hän tapasi englantilaisen toimittajan Tim Judahin, joka kirjoitti kirjaa Abebe Bikilasta sekä erikoisesta miehestä menestyksen takana. Kirja Bikila julkaistiin vuonna 2008. Judah kertoi Ulfille, mitä oli saanut selville Onni Niskasesta ja Ulf innostui tutkimaan tarkemmin Afrikan-setänsä elämää.
”Sen myötä minä ja vaimonikin olemme saaneet kokea uskomattomia asioita”, Ulf kertoo päätään pyöritellen kodissaan Borlängessä Keski-Ruotsissa.
Onni aukaisi ovia
Yhteistyö Ruotsi-Etiopia-seuran kanssa valotti Onnin ansioita. Ulf pääsi haastattelemaan ja tapaamaan ihmisiä, jotka olivat olleet Onnin läheisiä ystäviä.
”Kun kiersin haastattelemassa ihmisiä, he suhtautuivat minuun aluksi epäuskoisesti. Mutta kun sanoin Onnin nimen, kaikki ovet aukesivat ja ihmiset hymyilivät kuin aurinko.”
Ulf on saanut kunnian vastaanottaa setänsä puolesta hänelle postuumisti luovutettuja suuria kunnianosoituksia, joissa hänet on palkittu työstään Etiopian ja ihmisten hyväksi. Niskanen palkittiin vuonna 1987 korkea-arvoisella Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun myöntämällä Henry Dunantin mitalilla.
Suuri tuntematon
Onni Niskasen tarina ja merkitys Abebe Bikilan valmentajana kiiri Ruotsissa dokumentaristi Jens Lindin korviin ja hän teki Niskasen elämästä dokumentin Ruotsin televisioon. Yhä edelleen Ulfille tulee yhteydenottoja ympäri maailmaa koskien Onnin elämää valmentajana tai humanistina. Näin Onnin hyvä työ jatkuu vielä Ulfinkin elämässä ja hän kokee osuudekseen kertoa siitä mahdollisimman laajasti.
Onnin elämän tärkeimmän sanoman Ulf tiivistää varmasti:
”Yksikin ihminen voi aikaansaada suuria muutoksia. Melkein kaikki on mahdollista, jos uskoo ja luottaa.”
Onni Niskasen elämästä voi lukea lisää Ulf Niskasen ylläpitämiltä sivuilta.
Teksti ja kuvat: Marja Kivilompolo
(juttu on julkaistu Sotainvalidi-lehdessä 2/2016)