• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Sotainvalidien Veljesliitto

Sotainvalidien Veljesliitto

Sotainvalidien Veljesliitto – Krigsinvalidernas Brödraförbund ry. on sotainvalidien itsensä Jyväskylässä 18.8.1940 perustama sotavammaisten huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Sotainvalidien tukena ympäri Suomea on liiton 18 piiriä ja yksi piiri Ruotsissa.

MENUMENU
  • Sotainvalidien Veljesliitto
    • Avustajatoiminta
    • Sotainvalidityö
      • Tukijäsenyys
      • Veljesliiton toiminnan ja talouden suuntaviivat vuosille 2023-2025
      • Toimintakertomukset
      • Osastoille aineistoa
        • Osastojen ja piirien mallisäännöt, liiton säännöt
        • Tietoja puolisojäsenyydestä
        • Lomakkeet
        • Arkistointiopas
        • Luettelo arkistoista
        • Osaston purkautuminen
        • Purkautuneen osaston lippu
    • Sotainvalidien perinnetyö
      • Sotainvalidien Perinnejärjestö
        • Perinneyhdistykset
        • Säännöt
      • Sotainvalidipäivä 18. elokuuta
      • Tammenlehvän Perinneliitto
        • Veteraanipäivän historiaa
      • Tuki- ja perinnesäätiö
    • Veljesliiton historiaa
      • Työtä sodassa vammautuneiden hyväksi
      • Sotainvalidit kertovat
      • Talvisota 80
    • På svenska
      • Intressebevakning: Understöd för uppvärmnings- och övriga kostnader
      • Ledaren: Sotainvalidi-Krigsinvaliden 83 år
    • Liiton organisaatio
    • Extranet
    • Ajankohtaista
  • Korvaukset
    • Korvausmuodot
      • Elinkorko, omaiskorotus ja erityinen haitta
      • Hoito- ja sairausturva
      • Asunnon muutostyöt
      • Kotihoito ja sen tukimuodot
      • Täydennyskorko
      • Sotainvalidien kuntoutus
    • Hakeminen ja muutoksenhaku
      • Korvausten hakeminen
      • Muutoksenhaku päätöksiin
      • Valtiokonttori ja vakuutusoikeus
    • Neuvontaa sotainvalideille
      • Neuvontapalvelu
      • Asuntojen korjausneuvonta
    • Kuoleman jälkeen
      • Hautausapu
      • Huoltoeläke ja lisähuoltoeläke
      • Kertakaikkinen korvaus
    • Prosenttirajat
    • Leskille ja puolisoille
    • Veljes- ja sairaskodit
  • Sotainvalidi-lehti
    • Sotainvalidi Tiedotuslehti
    • Viimeinen Sotainvalidi-lehti on ilmestynyt!
    • Vuoden 2022 lehdet
    • Vuoden 2021 lehdet
    • Vuoden 2020 lehdet
    • Vuoden 2019 lehdet
    • Vuoden 2018 lehdet
    • Vuoden 2017-2010 lehdet
    • Erikoisjulkaisut
  • Yhteystiedot
    • Keskustoimiston yhteystiedot
    • Piiritoimistot
    • Kunniamerkkipalvelu
      • Usein kysyttyjä kysymyksiä kunniamerkeistä
    • Veljes- ja sairaskodit
    • Perinneyhdistykset
    • Yhteistyötahoja

Sotainvalidi-isiä

12.11.2021 by Sotainvalidien veljesliitto

Sunnuntaina 14.11. vietetään isänpäivää. Sotainvalidi-lehdessä 3/2021 julkaistiin sotainvalidin pojan, Jukka Karenin kirjoitus, jossa hän muistelee lapsuuttaan sotainvalidin lapsena ja osana eläväistä sotainvalidiyhteisöä.

Sotainvalidi-isiä

Suuresti arvostamani kirjailija Antti Tuuri kirjoitti vuoden 2019 isänpäivän alla Pirkka-lehteen (11/2019) kolumnin otsikolla Isiä ja poikia. Kirjoituksen aihe oli isien ja isyyden roolin muuttuminen vuosikymmenien kuluessa. Sodan kokeneista isistä ja heidän lapsistaan hän kirjoitti näin: ”Kuulun sodan jälkeen syntyneeseen sukupolveen, joka sai ottaa nöyrästi vastaan sodasta hitaasti toipuvien isien helposti syttyvän raivon; vuosikausia kuolemanpelossa eläneiden miesten henkinen tasapaino ei ollut 40-luvulla ja vielä 50-luvulla aina täysin tasapainossa. Kaikki eivät sodan kokemuksista toipuneet koskaan, mutta suurin osa sentään sopeutui elämään normaalia elämää. Meillä lapsilla isäsuhteessa monilla vahvimpana oli pelko.”

Tiedän tuon olevan totta. Sodasta jäi paljon ruumiillisten vammojen lisäksi myös henkisiä arpia, joista sen kauhuissa mukana olleiden miesten ohella kärsivät heidän läheisensä. Kaikkia perheitä se ei kuitenkaan koskenut. Minulla on onni kuulua joukkoon, jonka lapsuuskokemukset ovat aivan toisenlaisia. Lapsuuden ajan lähipiirissäni oli paljon sotainvalideja. Isäni oli sotavammainen, samoin kummisetäni ja enoni. Myös ystäväperheidemme isistä monet olivat sotainvalideja. Yhteydenpito heidän kanssaan oli melko tiivistä.

Hyvää perheaikaa. Kuvassa sisko Mirja, äiti Martta, poika Jukka ja isä Martti.

Lempeitä sotainvalideja

Isäni oli suorastaan pohjattoman lempeä ihminen. Tuohon aikaan, kun lasten ruumiillinen kuritus oli sallittua ja jopa suositeltua, hän ei tehnyt sitä koskaan. Hänelle lasten lyöminen oli mahdotonta. Myös noista kahdesta mainitsemastani sukulaismiehestä minulla on vain myönteisiä muistoja. He olivat lapsirakkaita ihmisiä, joiden luona vietin monia lapsuuteni parhaita hetkiä. Kun nämä kolme miestä tapasivat, oli tapana juoda pullo tai kaksi viinaa.  Puhuttiin sotajuttuja ja kinattiin politiikasta. Äänet kovenivat ja – kuten siihen aikaan oli tavallista – koko huone oli sinisenä tupakansavusta. Kuitenkin, erimielisinäkin he olivat ystäviä. En muista, että milloinkaan heitä olisi tarvinnut pelätä.

Sotainvalidi Martti Karen ottamassa aurinkoa sotainvalidin mökin rannalla.

Sotainvalidien yhteisö antoi nuorelle miehelle paljon

Kotimme oli Salossa. 1950- ja 1960-luvuilla tuolla seudulla sotainvalidien yhdistystoiminta oli hyvin vilkasta. Varmaan siihen liittyi kaikenlaista edunvalvontaa, mutta lapselle siitä jäivät mieleen erilaiset virkistykseen liittyvät asiat: kesäisin tehtiin retkiä eteläsuomalaisille paikkakunnille. Joulun alla pidettiin pikkujouluja, joiden huippuhetkiin kuului se, että limpsaa sai juoda niin paljon kuin maha veti. Lämpimimmät muistot minulla kuitenkin ovat kesämökistä, jonka sotainvalidit rakensivat talkoilla Muurlanjärveen rajoittuvalle tontille. Tuo valkoinen mökki kuraisen järven rannalla edusti minulle suorastaan jonkinlaista kesäparatiisia. 

On aika paradoksaalista sanoa, mutta isäni sotavamman kautta sain kokea sellaisia asioita, jotka minulle muuten olisivat olleet mahdottomia. Kesämökkeily oli yksi sellainen. Muiden työläisperheiden jälkikasvu ei tuolloin sellaisesta päässyt juuri nauttimaan. Pidin sitä kesäpaikkaa täysin omanani ja ylpeänä toin sinne kavereitanikin. Tämä mökkielo oli hyvin perhekeskeistä ja varsin yksituumaista. Me lapset olimme kaikessa mukana ja meitä oli paljon.

Sotainvalidien rakentama, Muurlanjärven rannalla sijainnut mökki, oli rakas paikka.

 

Vasta aivan lähivuosina olen hoksannut ruveta kummastelemaan erästä asiaa: näistä sotainvalidien yhteisistä riennoista puuttui alkoholi. Sen mahdollista läsnäoloa ei ainakaan lapsi huomannut. Sen paremmin joulua kuin juhannustakaan ei juhlistettu viinan voimalla. En sano näin siksi, että olisin mikään raittiuden ihannoija. En ole koskaan sylkenyt lasiin ja kuten aiemmin kerroin, ei isänikään niin tehnyt. Jostakin syystä tuohon yhdessäoloon ei kuitenkaan kuulunut alkoholi missään muodossa. En tiedä, oliko asiasta yhdessä päätetty vai ajattelivatko nämä miehet vain kukin mielessään niin. Lasten kannalta se oli joka tapauksessa mukava juttu ja varmasti yksi syy todella sopuisaan yhdessäoloon.

Sodasta on kirjoitettu ja sitä on tutkittu paljon. Liian vähän ovat olleet esillä sodan aiheuttamat traumat sodankäyneille miehille ja heidän perheilleen. Aihe on ilmeisesti pitkään ollut tabu. Mielenkiintoista olisi ollut tutkia myös sitä, miksi ja miten niinkin iso osa miehistä kuitenkin selvisi sodan helvetistä jokseenkin selväpäisinä. Inhimillisesti katsoen sen ei oikeastaan olisi pitänyt olla mahdollista. Me onnellisen lapsuuden eläneet suurten ikäluokkien jäsenet olemme kuitenkin elävä todiste siitä.

Jukka Karen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ajankohtaista

Ensisijainen sivupalkki

Ajankohtaiset

Huutokauppa 31.10-7.11

Huutokauppa 16-23.4.2024

Huutokauppa 5-12.10.2023

Sotainvalidipäivä 18.8. – sodissamme vammautuneiden vuosikymmenet

Muistoristien huutokauppa 14.-21.6.2023

Sotiemme veteraanien keski-ikä on 98 vuotta

Muistoristien kevään huutokauppa 16.-23.3.

Kevään Sotainvalidi on luettavissa!

Veteraanijärjestöjen ehdotukset hallitusohjelmaan

Monipuolista asiakastyötä suurella sydämellä – neuvontapalvelun arkea Rannikko-Pohjanmaalla

Lisää ajankohtaisia...

Footer

Sotainvalidien Veljesliitto

Käyntiosoite: Junailijanaukio (7. krs), Helsinki
Postiosoite: Ratavartijankatu 2 A, 00520 HELSINKI
puh. 045 788 42733
keskus.tsto@sotainvalidit.fi

Kunniamerkkipalvelu:
puh. 045 7884 2731 / 045 7884 2732, kunniamerkkipalvelu@sotainvalidit.fi

Lahjoita

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks·

Hallinnoi suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Hallitse vaihtoehtoja Hallinnoi palveluita Hallitse {vendor_count} toimittajia Lue lisää näistä tarkoituksista
Näytä asetukset
{title} {title} {title}