Blogikirjoitus 28.2.2019
Tällä hetkellä suurennuslasin alla ovat erityisesti ikäihmisten hoivapalvelujen laatu sekä tilaaja-tuottaja -mallit. Kenellä on vastuu palvelujen laadusta, ja miten sitä valvotaan? Kuntien hankintaosaamistakin on epäilty. Haluamme tuoda esiin, että on olemassa hyvä malli, jossa ikäihmisten hoiva- ja kuntoutuspalvelujen sisältö ja eri tuotteet on määritelty asiakaslähtöisesti, mukaan lukien ennaltaehkäisevät ja toimintakykyä tukevat palvelut. Myös laatu kuvattu tarkasti. Esimerkkinä sotainvalidien ja sotiemme veteraanien palvelut.
Monipuolinen palveluvalikoima ja laatuvaatimukset
Suomessa on 23 alun alkaen sotainvalidien hoitoa ja kuntoutusta varten julkisin varoin rakennettua ns. veljeskotia. Yksiköt ovat tarjonneet myös sotiemme veteraanien kuntoutusta. Valtiokonttori on vuosikymmenien ajan ostanut näiltä yksityisiltä toimijoilta hoito- ja kuntoutuspalveluja sotainvalideille sekä veteraanikuntoutusta. Valtiokonttorin kilpailutuksessa tarkasti kuvattu laatu on vähimmäisvaatimus, johon kaikkien palveluntuottajien, muidenkin kuin veljeskotien, on vastattava täysimääräisesti. Asiantuntijatyöryhmässä määritellyt laatuvaatimukset ovat eläneet ajassa gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen kehityksen mukaisesti.
Kotona asumista tuetaan eri keinoin. Monipuoliseen palveluvalikoimaan kuuluu kotona selviytymistä tukevaa kotikuntoutusta, etäkuntoutusta videoyhteydellä, päiväkuntoutusta sekä kuntoutusjaksoja ja toimintakykyä tukevia intervallijaksoja. Neuvontapalvelu auttaa palveluvalikoiman hyödyntämisessä. Myös puolison jaksamista tuetaan. Jos omassa kodissa asuminen ei enää tuetustikaan onnistu, on sotainvalidilla mahdollisuus siirtyä turvalliseen ympärivuorokautiseen hoivaan.
Palvelujen sisällössä korostuu asiakaslähtöisyys
Laatuvaatimuksissa on määritelty toimintakyvyn ja terveydentilan edellyttämä hoiva, sairaanhoito, lääketieteellinen hoito ja kuntoutus. Ammattirakenne ja vähimmäismitoitus joustavat hoidon ja kuntoutuksen tarpeen mukaan – käytössä on neljä eri toimintakykyluokkaa ja hintaryhmää. Tämä on tärkeää erityisesti kotona asumista tukevissa kuntoutuspalveluissa, onhan toimintakyky ja palvelun tarve yksilöllistä. Pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen hoivaan siirrytään niin myöhäisessä vaiheessa, että luokitus siihen ei välttämättä enää ole tarkoituksenmukainen. Palvelun on joka tapauksessa aina perustuttava ammattitaitoisesti arvioituun tarpeeseen.
Sisällössä korostuvat iäkkään asiakkaan yksilöllisyys, arvokkuus, turvallisuus ja hyvä elämänlaatu. Toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen kuuluvat myös tarkoituksenmukaiset tilat ja apuvälineet sekä hyvä ravitsemus. Keskeistä on hyvä yhteistyö, ammattitaito ja hoidon jatkuvuus. Hoito- ja kuntoutusprosessi arviointeineen elää ja on seurattavissa palvelusuunnitelmassa. Myös elämän loppuvaiheen hyvä hoito ja saattohoito toteutuvat kriteereiden mukaisesti. Tilaaja valvoo laatua, mutta vastuu omasta toiminnasta on keskeistä. Tärkein laatutekijä on yksiköiden vahvasti sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilökunta.
Arvopohjainen toimintakulttuuri ja tulevaisuuden kehittäminen
Arvopohjaisen toimintakulttuurin ja jatkuvan kehittämisen myötä artikkelin alussa mainituista veljeskodeista on kehittynyt ikäihmisten hoidon sekä geriatrisen kuntoutuksen erityisosaajia. Tilaajalle nämä palveluntuottajat ovat vuosien ajan olleet toiminnaltaan läpinäkyvä ja luotettava kumppani. Kun veljeskotiverkosto aikanaan valtion kustannuksella rakennettiin, ajateltiin sen lähtökohtaisesti siirtyvän myöhemmin osaksi yhteiskunnan muuta hoito- ja kuntoutuspalvelua. Haluamme korostaa, että erityislainsäädäntöön perustuva sotainvalidien ja muiden veteraanien palveluihin vuosien saatossa kehitetty sisältö ei ole sellaisenaan siirrettävissä muuhun vanhusväestöön, mutta hankintamalli on hyvä ja sisällössä paljon asioita, jotka voivat toimia hyvänä esimerkkinä iäkkäiden palveluja kehitettäessä. Näitä ovat mm. erilaiset kuntoutuspalvelut, tarkoituksenmukaiset kotiin vietävät palvelut sekä palveluneuvonta.
Tämä kuvattu käytäntö osoittaa, että on mahdollista luoda loppuasiakkaan tarpeista lähtevä, reilu ja kustannustehokas tilaaja-tuottaja -malli. Palveluntuottaja seuraa kustannuksia, tuottavuutta, vaikuttavuutta ja vastaa hyvästä laadusta täysimääräisesti eli harjoittaa vastuullista liiketoimintaa, jota tilaaja valvoo.
On syytä arvioida, mikä on kokonaistaloudellisesti edullisin malli ikääntyvän väestön palveluissa, kun huoltosuhde muuttuu radikaalisti lähivuosina. Siirretäänkö samalla lopultakin kehittämisen kulmaa ennaltaehkäisevän ja iäkkään henkilön toimintakykyä edistävän toiminnan suuntaan?
Marja-Liisa Taipale
Puheenjohtaja
Sotainvalidien Veljesliitto
Katja Ilvonen
Puheenjohtaja
Hoito- ja kuntoutuslaitosten liitto ry,
Toimitusjohtaja
Oulunkylän kuntoutussairaala
