Helsingissä järjestettiin maamme ensimmäiset kesäolympialaiset vuonna 1952. Arvokisat käynnistyivät 19. päivä heinäkuuta ja sai maailman katseet kääntymään Suomeen ja toi Helsinkiin ison, kansainvälisen vierasjoukon.
Sotainvalidit olivat mukana arvokisoissa erikoisella tavalla, sillä he saivat hoitaakseen virallisen kisajuoman, Coca-Colan myynnin. Kisoja varten yhtiö lahjoitti Sotainvalidien Veljesliitolle 612 000 pulloa virvoitusjuomaa sekä luovutti myyntityöhön jakelu- ja jäänkuljetusautoja, jäähdytyslaitteita sekä tarvittavaa mainosmateriaalia.
Myynnillä oli merkittäviä vaikutuksia niin taloudellisesti kuin myös aatteellisesti: olihan merkittävää, että amerikkalaista suosikkijuomaa myivät sodissa vammautuneet nuoret miehet, ja että he saivat tuoton, yhteensä 8 miljoonaa markkaa, jäsentensä hyväksi käytettäväksi.
Lopulta Veljesliitolla oli mahdollisuus ottaa juoman valmistaminen Suomessa itselleen, mutta selviteltyään asiaa liitto päätti, ettei hankkeeseen kannattanut ryhtyä. He myös epäilivät juoman suosion jatkumista, minkä näin jälkikäteen voidaan sanoa olleen täydellinen virhearviointi.
Katso täältä YLE:n videokuvaa vuodelta 1952, kun kaupunginjohtaja Erik von Frenckell maistaa Coca-Colaa: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/erik-von-frenckell-maistelee-kisacolaa-1952
Coca-Cola kertoo sivuillaan yhteisestä historiastaan Sotainvalidien Veljesliiton kanssa: https://www.coca-cola.fi/yritys/suomessa/sotainvalidit-toivat-coca-colan-suomeen
Sotainvalidi kultamitalistina
Olympiakisoista Suomi sai yhteensä 22 mitalia, joista kuusi oli kirkkainta lajia. Sodassa saadut vammat katkaisivat monen lupaavan urheilijan uran, mutta ei kaikkien. Yksi maineikkaimmista on Kurt Wires, meloja, joka voitti Helsingin olympialaisissa kaksi kultamitalia.
Armi Kuusela hurmasi Suomessa ja maailmalla
Armi Kuusela on tuttu nimi varttuneemmalle yleisölle, mutta kuinka moni heistä muistaa, että kaunotar nousi kuuluisuuteen sotainvalidien ansiosta, etenkin Veljesliiton yhdistysjaoston puheenjohtaja Johannes Reitamon vuoksi. Hän aloitti yhteistyön Seura-lehden kanssa, jonka seurauksena Veljesliitto järjesti Suomen ensimmäiset Suomen Neito -kisat. Kisojen käytännön järjestelyistä vastasivat sotainvalidien naisjaostot.
Reitamo kaavaili kilpailun voittajasta vetonaulaa sotainvalidien hyväksi järjestettäviin juhlatilaisuuksiin – ja siinä hän onnistui mainiosti! Armi Kuuselan suosio oli huimaa hänen voitettuaan Miss Universum -kisat kesäkuun lopussa vuonna 1952 ja Kuusela esiintyi sopimuksensa mukaisesti Miss Universum -voittonsa jälkeen Veljesliiton hyväksi kaikkiaan 39 eri tilaisuudessa eri puolilla Suomea. Kiertue onnistui erinomaisesti ja liitto jäsenyhdistyksineen sai tuotoista 6,8 miljoonaa markkaa. Toki sopimuksessa oli huomioitu myös Kuuselalle kuuluva palkkio, joka sopimuksessa oli määritelty olevan 20 prosenttia puhtaasta tuotosta.
Armi Kuuselan voitolla oli iso merkitys myös suomalaisiin yleisesti, sillä hänen valintansa maailman kauneimmaksi vahvisti merkittävästi suomalaisten itsetuntoa sodan jälkeisissä apeissa tunnelmissa.
YLE on koonnut artikkeliinsa mielenkiintoisia olympiakesän 1952 kohokohtia: https://yle.fi/aihe/a/20-10002663
