Veteraanien ja sotasukupolven hyväksi tehdään töitä useassa järjestössä

Sotainvalidien Veljesliitto

Sotainvalidien Veljesliitto on perustettu vuonna 1940 sodassa vammautuneille huolto-, etu- ja veljesjärjestöksi, ja on paitsi Suomen vanhin veteraanijärjestö, se on myös vammaisjärjestö. Vuoden 2022 alussa sotainvalideja oli 685, heidän puolisoitaan ja leskiään 3778. Sotainvalidityötä tehdään valtakunnallisesti sotainvalidipiireissä läheisessä yhteistyössä muiden veteraanijärjestöjen kanssa. Pääpaino on jäsenistön edunvalvonnassa ja lakisääteisten palveluiden varmistamisessa, yksinäisyyden ehkäisemisessä ja virkistysmahdollisuuksien järjestämisessä ja jäsenistön erilaisiin tarpeisiin vastaamisessa. 

Suomen Sotaveteraaniliitto

1957 perustettu Sotaveteraaniliitto on veteraaniliitoista suurin. Jäseniä sillä on tällä hetkellä 33 549, joista veteraani-, puoliso-, ja leskijäseniä on 9016 kappaletta. Miespuolisten veteraanien lisäksi jäsenistöstä löytyy suuri määrä naispuolisia veteraaneja lotista rintamasotilaskotisisariin ja terveydenhuollon tehtävissä toimineista työvelvollisina maataan palvelleisiin. Suomen lisäksi Sotaveteraaniliitolla on toimintaa myös ulkomailla asuvien veteraanien parissa: yhdistyksiä on niin Ruotsissa, Virossa, Yhdysvalloissa, Kanadassa kuin Australiassa. Veteraanit ovat yhä aktiivisesti mukana perustamansa liiton toiminnassa ja hallinnossa sekä paikallisella että valtakunnallisella tasolla. Kotisivut: sotaveteraanit.fi

Rintamaveteraaniliitto

Entiset etulinjan taistelijat perustivat Rintamamiesveteraaniliiton huhtikuussa 1964 Helsingissä. Sittemmin nimi muutettiin Rintamaveteraaniliitoksi, jolloin myös naiset otettiin jäseniksi. Toiminnan keskiössä on aina ollut veteraanien etujen ja palveluiden parantaminen. Aluksi tärkeimpänä oli rintamamiesten asunto-olojen parantaminen ja myöhemmin muut elämän laatua ja kotona selviytymistä parantavat palvelut. Jo perustamiskokouksessa todettiin, etteivät perinteinen aseveliapu ja talkootyö enää riittäneet, vaan veteraanien avuksi ja vanhuudenpäivien turvaksi oli saatava aikaan riittävä lainsäädäntö. Tämän takia otettiin alusta alkaen määrätietoisesti yhteyttä päättäjiin, niin eduskuntaryhmiin, valtioneuvostoon kuin kunnallisiin päätöksentekijöihinkin. Vähitellen veteraanilainsäädäntö laajeni. Edunvalvontatyö on jatkunut yhdessä muiden veteraanijärjestöjen kanssa. Liiton piirit ja paikallisosastot järjestävät paljon veteraaneille, heidän puolisoilleen ja leskilleen sekä läheisille tarkoitettua virkistystoimintaa. Liitossa oli vuodenvaihteessa 872 tunnuksen omaavaa veteraanijäsentä ja sekä kannattajajäsenenä n. 650 veteraanien puolisoa ja leskeä. Kotisivut: rintamaveteraaniliitto.fi

Tammenlehvän Perinneliitto

Monet veteraanit ovat jäseninä useammassa kuin yhdessä veteraanijärjestössä. Veteraanijärjestöt tekevät yhteistyötä esim. jäsentensä edunvalvontaan liittyvissä tehtävissä sekä valmistautuvat tärkeään perinnetyöhön yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, jotta sodan kokeneen sukupolven tekemä työ ja rauhan merkitys eivät unohdu tuleviltakaan sukupolvilta. Tätä laajaa työtä koordinoi ja tulevaisuudessa myös hoitaa Tammenlehvän Perinneliitto. ”Sotiemme 1939–1945 veteraanien sisukas taistelu maamme kohtalonvuosina jätti perinnöksi itsenäisen isänmaan. Sotiemme veteraanien perintö on paljon muutakin kuin itsenäinen Suomi.” Kotisivut: tammenlehva.fi

Kaatuneitten Omaisten Liitto

Kaatuneitten Omaisten Liitto perustettiin vuonna 1945. Suomen sotien seurauksena maassa oli n. 30 000 sotaleskeä ja 50 300 sotaorpoa. Vuoden 2022 alussa sotaleskiä oli elossa 18, sotaorpoja 5939 ja muita kaatuneitten omaisia 235. Yhdistys on toiminut heidän edunvalvojana, vaalinut kaatuneiden muistoa ja edistämällä kaatuneiden omaisten yhteistoimintaa ja järjestämällä heille virkistys- ja kuntoutustoimintaa. Suomen sodissa kaatuneitten sankarivainajien muiston vaaliminen ja sotaorpojen yhdistys- ja vertaistoiminnan edistäminen ovat edelleen toiminnan keskiössä. Kotisivut: kolry.fi

Lotta Svärd Säätiö

Lotta Svärd järjestö toimi vuosina 1920–1944 keskittyen maanpuolustukseen ja yhteiskunnalliseen huoltotyöhön. Järjestö lakkautettiin välirauhan ehtojen perusteella marraskuussa 1944. Järjestön tekemää huolto- ja avustustoimintaa jatkamaan perustettiin syksyllä 1944 Suomen Naisten Huoltosäätiö, joka vuonna 2004 vaihtoi nimekseen Lotta Svärd Säätiö. Yhteiskunnallinen huoltotyö oli aikoinaan Lottajärjestön toiminnan ytimessä ja samalla tiellä jatkaa Lotta Svärd Säätiö tänäkin päivänä. Kotisivu: www.lottasaatio.fi