24. maaliskuuta vietetään maailman tuberkuloosipäivää. Sota-aikana tuberkuloosiin sairastuneet muodostivat ison vammaisjoukon Sotainvalidien Veljesliitossa jo 1940-luvun alussa. He perustivat Veljesliittoon oman erikoisjäsenyhdistyksensä Sotatuberkuloottiset ry:n (1945–2002) varmistamaan huollon maksimointi.
Suomessa tuberkuloosin hoito oli vielä heikolla tolalla, joten Veljesliitto järjesti sairastuneita ulkomaille hoitoon. Ensimmäinen ryhmä matkasi syyskuussa 1942 hoitoon Burg Waldsteinin sotasairaalaan Sleesiaan, nykyiseen Puolan Szczytnaan. Matkalle lähti myös sairaanhoitajia, jotka hoitivat suomalaispotilaita paikan päällä. Enimmillään sairaalassa hoidettiin yhtä aikaa 220 suomalaista, joista monet olivat vakavasti sairaita. Hoitoa saatiin myös länsinaapurissa: vuosina 1942–1947 Ruotsissa oli hoidettavana n. 1500 tuberkuloosipotilasta.
Nopeasti kasvava joukko
Sotatuberkuloottisten määrä kasvoi hurjaa vauhtia: vuoden 1946 alussa heitä oli reilut 4 300, seuraavan vuoden päättyessä heitä oli jo liki 11 000. Sairastuneiden rivit kuitenkin harvenivat vauhdilla: pelkästään 1940-luvun lopussa menehtyi vuosittain 300–400 henkeä. Tuberkuloosi sairastutti myös naisia: liki 2/3 Naissotainvalidien jäsenistä oli vammautunut sairastuttuaan tuberkuloosiin tai sydän- ja reumasairauksiin.
Tuberkuloosia sairastaville oli vaikeaa järjestää koulutusta, sillä tartuntapelon vuoksi heitä syrjittiin. Lisäksi he olivat usein vaikeasti vammautuneita. Puolustusvoimat tarjosi koulutukseen Liperissä sijaitsevaa varuskuntakylää, jonka Veljesliitto osti vuonna 1946 ja ammattioppilaitos valmistui vuonna 1949, vaikka koulu alkoi jo vuotta aiemmin. Liperissä sotatuberkuloottisille järjestettiin mm. koneenkorjaus-, sorvaus-, sähköasennus- ja puutyökursseja sekä veneenrakennusta.
Sotatuberkuloottisten määrän vähetessä Liperissä alettiin siirtyä siviilipuolen sairastuneiden koulutukseen. Lukuvuonna 1956–1957 koulun noin 140 oppilaasta enää 11 oli sodassa sairastuneita. Veljesliitto myi laitoksen Tuberkuloosiliitolle vuonna 1957. Kymmenen toimintavuotensa aikana Liperistä oli valmistunut yhteensä 431 oppilasta sotatuberkuloottista.
Hoitoa järjestettiin myös sotainvalidipiireissä
Sotatuberkuloottisia hoidettiin myös sotainvalidipiirien toimesta. Pirkka-Hämeen sotainvalidipiirissä hankittiin toipilaskoti tuberkuloosiin sairastuneille. Tämän mahdollisti Sastamalan Säätiö, joka vuonna 1947 lahjoitti tarkoitukseen Honkalan, Hämeenkyrön suojeluskunnan entisen harjoitus- ja kurssikeskuksen. Paikalle perustettiin 30-paikkainen toipilaskoti, joka sai lääkintöhallituksen toimiluvan. Ensimmäinen potilas saapui Honkalaan 1.12.1948. Honkalassakin alkoi olla vapaita paikkoja 1960-luvun alkupuolella, joten sen ohjesääntöihin tehtiin muutoksia ja vuonna 1966 siellä alettiin hoitaa myös muita sodassa vammautuneita. Laitoksen nimi muuttui keväällä 1967 Sotainvalidien Sairaskoti Honkalaksi.
Lue lisää tuberkuloosista ja sen hoidosta nykypäivänä