Sotainvalidien Veljesliitto – Krigsinvalidernas Brödraförbund ry on sotainvalidien itsensä Jyväskylässä 18.8.1940 perustama sotavammaisten huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Vuonna 2024 sotainvalidien tukena ympäri Suomea on liiton 12 piiriä ja yksi piiri Ruotsissa sekä 16 osastoa.
Jäsenistö vuoden 2024 alussa
Sotainvalideja oli vuoden 2024 alussa 374. Heidän keski-ikänsä on yli 98 vuotta. Sotainvalidien puolisot ja lesket ovat myös Veljesliiton jäseniä. Puolisojäseniä oli vuoden 2024 alkaessa 2 506. Puolisojäsenyyden lähtökohtana on tarve pitää huolta sotainvalidia usein vuosikymmeniä hoitaneista elämänkumppaneista. Sodissamme 1939–1945 vammautui pysyvästi noin 96 000 ihmistä. Sotainvalidit vammautuivat pysyvästi sotiemme johdosta ja he ovat kantaneet vammojaan siitä lähtien. Jäsenistön apuna toimii vapaaehtoisia tukijäseniä, joita vuoden 2023 alussa oli 2 257.
Huoltotoiminta
Veljesliiton osastot ja piirit tukevat alueidensa sotainvalideja, puolisoita ja leskiä. Osastot ja piirit tarjoavat arjessa mielekkäitä virkistyshetkiä ja yhteistä toimintaa. Piirit ja osastot pyrkivät myös paikkaamaan mahdollisia kunnallisten palvelujen puutteita ja täydentämään niitä omalta osaltaan.
Edunvalvonta
Veljesliiton päämääränä on jäseniensä vanhuudenhuollon turvaaminen. Liitto pyrkii myös edistämään sotainvalidien puolisojen kuntoutusmahdollisuuksia. Sotainvalidien huoltoa koskee oma lainsäädäntö, sotilasvammalaki, jonka kehittämisessä Veljesliitto on ollut aina aktiivisesti mukana.
Varallisuus
Sotainvalidien Veljesliiton omaisuus 31.12.2022 oli 0.64 milj. euroa. Jos omaisuus jaettaisiin sotainvalidijäsenille, se tekisi 2 150 euroa/sotainvalidijäsen. Puolisojäsenet mukaan lukien jakosumma olisi 222 euroa/jäsen. Varallisuus perustuu pääosin liiton rakentamien hoito- ja kuntoutuslaitosten myyntiin sekä saatuihin lahjoituksiin.
Veljesliitto on sitoutunut siihen, että varallisuus käytetään jäsenten hyväksi heidän elinaikanaan. Liitto on jo usean vuoden ajan sopeuttanut toimintaansa pienenevään jäsenmäärään nähden.
Sotainvalidipäivä 18.8.
Sotainvalidipäivää vietetään Veljesliiton perustamispäivänä 18. elokuuta. Tuolloin sodissa vammautuneet perustivat Veljesliiton itselleen etu-, huolto- ja veljesjärjestöksi vuonna 1940. Järjestönsä kautta sotainvalidit ovat itse ajaneet asioitaan ja etuuksiaan ja näin he ovat vaikuttaneet myös yhteiskunnan kehitykseen. Sodissamme 1939–1945 vammautui pysyvästi noin 96 000 ihmistä. Elokuussa vietettävänä Sotainvalidipäivänä kunnioitamme näitä sisukkaita miehiä ja naisia, jotka menettivät terveytensä sotien johdosta. Vammoistaan huolimatta sotainvalidit ovat palanneet työelämään, perustaneet perheen ja tehneet pitkiä työuria.
Sotainvalidipäivää vietetään ympäri maata paikallisesti sotainvalidipiirien ja osastojen järjestämänä. Välimatkat on haluttu pitää lyhyinä, jotta mahdollisimman moni sotainvalidi jaksaisi osallistua tilaisuuksiin.
Veljesliiton tulevaisuus
Veljesliitto jatkaa toimintaansa kattojärjestönä arviolta 2020-luvun puoliväliin asti. Tämä on huomioitu myös varojen käytössä: rahat käytetään etupainotteisesti sotainvalidien eläessä. Liiton lopettaessa toimintansa viimeisistä elossa olevista jäsenistä huolehtii vapaaehtoisuuteen perustuva Sotainvalidien Perinnejärjestö, joka tulevaisuudessa vastaa myös siitä, että uudet sukupolvet tietävät maan itsenäisyyttä puolustaneista nuorista miehistä ja naisista, jotka vammautuivat pysyvästi sodan johdosta mutta jatkoivat elämäänsä vammoista huolimatta.
Veljesliiton toimintakertomukset ja tilinpäätökset vuosilta 2014–2021 ovat luettavissa täällä.
