• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Sotainvalidien Veljesliitto

Sotainvalidien Veljesliitto

Sotainvalidien Veljesliitto – Krigsinvalidernas Brödraförbund ry. on sotainvalidien itsensä Jyväskylässä 18.8.1940 perustama sotavammaisten huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Sotainvalidien tukena ympäri Suomea on liiton 18 piiriä ja yksi piiri Ruotsissa.

MENUMENU
  • Sotainvalidien Veljesliitto
    • Avustajatoiminta
      • Avustajaksi?
      • Asiakkaaksi?
    • Sotainvalidityö
      • Tukijäsenyys
      • Veljesliiton toiminnan ja talouden suuntaviivat vuosille 2021-2023
      • Toimintakertomukset
      • Osastoille aineistoa
        • Osastojen ja piirien mallisäännöt, liiton säännöt
        • Tietoja puolisojäsenyydestä
        • Lomakkeet
        • Arkistointiopas
        • Luettelo arkistoista
        • Osaston purkautuminen
        • Purkautuneen osaston lippu
    • Sotainvalidien perinnetyö
      • Sotainvalidien Perinnejärjestö
        • Perinneyhdistykset
        • Säännöt
      • Sotainvalidipäivä 18. elokuuta
      • Tammenlehvän Perinneliitto
        • Veteraanipäivän historiaa
      • Tuki- ja perinnesäätiö
    • Veljesliiton historiaa
      • Työtä sodassa vammautuneiden hyväksi
      • Sotainvalidit kertovat
      • Talvisota 80
    • På svenska
      • Intressebevakning: Understöd för uppvärmnings- och övriga kostnader
      • Ledaren: Medlemmarna kommer i första hand när man bereder förändringar
    • Liiton organisaatio
    • Extranet
    • Ajankohtaista
  • Korvaukset
    • Korvausmuodot
      • Elinkorko, omaiskorotus ja erityinen haitta
      • Hoito- ja sairausturva
      • Asunnon muutostyöt
      • Kotihoito ja sen tukimuodot
      • Täydennyskorko
      • Sotainvalidien kuntoutus
    • Hakeminen ja muutoksenhaku
      • Korvausten hakeminen
      • Muutoksenhaku päätöksiin
      • Valtiokonttori ja vakuutusoikeus
    • Neuvontaa sotainvalideille
      • Neuvontapalvelu
      • Asuntojen korjausneuvonta
    • Kuoleman jälkeen
      • Hautausapu
      • Huoltoeläke ja lisähuoltoeläke
      • Kertakaikkinen korvaus
    • Prosenttirajat
    • Leskille ja puolisoille
    • Veljes- ja sairaskodit
  • Sotainvalidi-lehti
    • Sotainvalidi 2023
    • Vuoden 2022 lehdet
    • Vuoden 2021 lehdet
    • Vuoden 2020 lehdet
    • Vuoden 2019 lehdet
    • Vuoden 2018 lehdet
    • Vuoden 2017-2010 lehdet
    • Erikoisjulkaisut
  • Yhteystiedot
    • Keskustoimiston yhteystiedot
    • Piiritoimistot
    • Kunniamerkkipalvelu
      • Usein kysyttyjä kysymyksiä kunniamerkeistä
    • Veljes- ja sairaskodit
    • Perinneyhdistykset
    • Yhteistyötahoja

Sotainvalidi-lehti: Sotiemme veteraaneilla on erityinen paikka Puolustusvoimissa

4.6.2018 by Sotainvalidien veljesliitto

Ilman sotiemme veteraaneja ja maan puolustamiseksi tehtyä työtä ei Puolustusvoimat täyttäisi 100 vuotta.

Rintamaveteraaniliiton liittovaltuuston puheenjohtaja, kenraaliluutnantti evp Antti Simola, 76, on tehnyt mittavan uran 100 vuotta täyttävässä Puolustusvoimissa. Hän on työskennellyt paljon sotiemme veteraanien kanssa ja tietää, että heillä on aina oma erikoinen paikkansa Puolustusvoimien suhteen.

 

Kenraaliluutnantti evp Antti Simola teki mittavan uran Puolustusvoimissa.

Monipuolinen kokemus Puolustusvoimista

Antti Simola on tyytyväinen uraansa Puolustusvoimissa, vaikka uravalinta ei aina ollutkaan itsestään selvä.

”Varusmiespalveluksessa oli vielä vaihtoehtona, että alkaisin liikunnan opettajaksi. Mutta sotilasura voitti ja jäin saman tien ns. kesävänrikiksi ensin harjoitteluun ja siitä sitten kadettikouluun”, Simola kertoo.

Simola hoiti montaa eri tehtävää Puolustusvoimien palveluksessa. Hän toimi palvelusuran alun Helsingin ilmatorjuntarykmentissä opetusupseerina ja patterinpäällikkönä. Hiukan yllättäen vuonna 1974 hänelle tarjoutui paikka puolustusministeriön sotilasasiainosastossa.

”Tämä oli mielenkiintoinen paikka ja se opetti paljon, sillä näin koko puolustushallinnon ja hallinnon toimintatavan. Se oli todella opettavainen pesti, joka auttoi myöhempiä tehtäviäni.”

Simolan tie jatkui sotakorkeakoulun jälkeen Pääesikuntaan vuonna 1979, jolloin hän oli komento-osastolla henkilöstöalan tehtävissä ja operatiivisella osastolla toimistoesiupseerina ja siirtyi Turun ilmatorjuntapatteriston komentajaksi vuonna 1984. Uransa antoisimpana aikana hän pitää vuonna 1991 alkanutta palveluaan Helsingin ilmatorjuntarykmentin komentajana.

”Minulla on ollut upea mahdollisuus olla kaksi kertaa joukko-osaston komentajana, jotka ovat olleet oikeastaan urani parhaita aikoja. Turun komentajuuden jälkeen olin pari vuotta Pääesikunnan IT-osastossa ja sitten menin Helsingin ITR:n komentajaksi. Pääkaupungin puolustaja, teknillisesti kehittynyt joukko-osasto oli hieno ja vastuullinen johdettava, Simola muistelee lähes neljä vuotta kestänyttä aikaansa Helsingin ilmatorjuntarykmentissä.”

Ilmapiiri muuttuu

Tuohon aikaan sijoittuu myös Helsingin Neuvostoliiton suurpommitusten torjuntavoiton 50-vuotisjuhlat. Kadut olivat täynnä ihmisiä, jotka halusivat tietää, mitä heidän kaupungissaan oli tapahtunut – ja mitä olisi voinut tapahtua, jollei Ilmatorjuntarykmentti 1 olisi onnistunut tehtävässään helmikuussa 1944.

”Komentaja oli varmasti ylpeä johtaessaan paraatia suurtorilla kenraalin editse. Kadunvieret olivat aivan mustanaan ihmisiä, kun helsinkiläiset olivat tulleet seuraamaan ohimarssia. Se oli ensimmäinen kerta kun ruvettiin laajemmin puhumaan, mitä Helsingin pommituksissa oikein tapahtui”, Simola muistelee.

Juhlan ohella järjestettiin Helsingin kaupungin kanssa aiheeseen liittyvä näyttely, jota piti jatkaa monta kuukautta runsaan yleisömäärän vuoksi. Tätä ilmapiirin muutosta ja kiinnostuksen kasvamista Simola on päässyt seuraamaan uransa varrella.

”Totta kai se on tuntunut hyvältä. Me sotilaat olimme opiskelleet sotahistorian ja tiesimme sodan tulokset ja vaikutukset. On tuntunut todella hyvältä, että veteraanit ovat saaneet myös yleisen ansaitsemansa kunnian.”

Kunniapaikalla

Sotiemme veteraanit ovat olleet aina läsnä Simolan elämässä. Hänen isänsä haavoittui vaikeasti talvisodassa, selviytyi ja kuntoutui jatkamaan elämäänsä. Puolustusvoimissa veteraanit ovat olleet aina kunnia-asemassa.

”Pääesikuntaan henkilöstöpuolelle vuonna 1994 siirtyessäni vastuullani oli mm. Kansallisen veteraanipäivän järjestelyt. Tämä ja monet muutkin tehtäväni ovat mahdollistaneet sen, että olen ollut paljon tekemistä meidän veteraaniemme kanssa.”

Uransa viimeiset kuusi vuotta hän oli Puolustusvoimain henkilöstöpäällikkönä. Puolustusvoimilla on ollut merkittävä rooli sotainvalidien syyskeräyksessä ja sotainvalidiviikon tapahtumissa sekä nykyään Sotiemme veteraanit -keräyksessä.  Sotiemme veteraanit ovat aina olleet kunniavieraita Puolustusvoimissa. Syy on selvä:

”Puolustusvoimia ei olisi ilman meidän veteraaniemme tekoja. Entä mitä Puolustusvoimat tänään on? Se on se, mitä sotiemme veteraanit ovat meille aikanaan näyttäneet. Kun luotiin ne Puolustusvoimat, jotka yhä tänä päivänä yleisellä asevelvollisuudella kertovat, että sillä voidaan toimia ja pysäyttää uhkat maallemme. Näin veteraanien perintö heijastaa tähänkin päivään ja heidän työnsä pysyy lähellä jokaista maanpuolustajaa.”

Samalla Simola on nähnyt kyseisen joukon ikääntymisen. Kun hän aloitti työnsä, olivat veteraanit juuri luopumassa työelämästä ja hoitivat pääasiassa itse kaikki veteraaniasioihin liittyvät tehtävänsä. Nyt tilanne on toinen, kun keski-ikä on jo yli 93 vuotta.

”On ollut hienoa nähdä, kun nuoriso tapaa iäkkäitä veteraaneja ja he hämmästyvät siitä, kuinka upeita ihmisiä meillä on veteraaniväestä vielä mukana.”

Puolustusvoimat on juhlansa ansainnut

Vaikka Simola siirtyi reserviin yli 15 vuotta sitten, seuraa hän yhä maailman ja Suomen puolustuksen tilannetta. 100 vuottaan juhliva Puolustusvoimat herättää ylpeyttä monesta syystä.

”Kun tuntee sen perustan luomisen – miten vaikeasta tilanteesta saatiin synnytettyä kaikkien yhteinen puolustusvoimajärjestelmä, niin se historia herättää kunnioitusta. Vaikka välillä olemme melko tyytymätön porukka, joka välillä riiteleekin, niin vaaran edessä me olemme pystyneet löytämään hyvän yhteisymmärryksen. Puolustusvoimat on ollut yhteiskunnallisesti ehkä yksi merkittävimpiä esimerkkejä siitä, miten suomalaiset löytävät toisensa ja ovat valmiita tekemään ja uhraamaan toistensa hyväksi.”

Simola mainitsee armeijan paikkana, joka tarjoaa tasa-arvoiset mahdollisuudet kaikille halukkaille.

”Armeijan tasa-arvo on vain parantunut minun ajoistani, jolloin johtajavalintoihin vaikutti paljon se, kuinka paljon oli käynyt kouluja. Tänä päivänä ei ole väliä, mitä kouluja meidän fiksu nuoriso on käynyt. Siitä vaan nuoret miehet ja vapaaehtoiset naiset armeijaan näyttämään taitonsa ja ottamaan paikkansa maamme puolustajien joukossa.”

Sotiemme veteraanien perintö

Antti Simola on iloinen siitä, että on voinut jatkaa työskentelemistä veteraanien parissa. Reserviin jäätyään hän sai puhelun Rintamaveteraaniliiton silloiselta puheenjohtajalta Onni Toljamolta, johon oli tutustunut Kansallisen veteraanipäivän toimikunnan myötä.

”Toljamo sanoi, että liitossa oli todettu veteraanien ikääntymisestä johtuen, että he tarvitsevat nuorempia ihmisiä mukaan, joten hän kysyi alkaisinko minä Rintamaveteraaniliiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi. Mietin hetken, ja tässä olen edelleen, tekemässä veteraanityötä.”

Ajatus ajasta, jolloin sotiemme veteraaneja ei enää ole, tuntuu herkältä. Heidän asiansa ja tekonsa tulisi jatkossakin pitää esillä tapahtumissa ja puheissa, mutta yhdessä ajan kanssa eläen. Kansallinen veteraanipäivä, 27.4., on tästä hyvä esimerkki.

”Veteraanipäivän päätoimikunnan puheenjohtajana minulla oli mahdollisuus kehittää sitä niin, että se vastaa aikaansa. Olennaista on ollut, että nuorison mukana olo on aina lisääntynyt”, Simola toteaa.

Haastattelu on julkaistu Sotainvalidi-lehdessä 2/2018. 

 

 

 

Facebooktwitterlinkedinmail

Ajankohtaista

Ensisijainen sivupalkki

Ajankohtaiset

Muistoristien kevään huutokauppa 16.-23.3.

Sotainvalidien määrä laski alle 500:n

Kevään Sotainvalidi on luettavissa!

Veteraanijärjestöjen ehdotukset hallitusohjelmaan

Monipuolista asiakastyötä suurella sydämellä – neuvontapalvelun arkea Rannikko-Pohjanmaalla

Puramme ruuhkaa – Kunniamerkkipalvelussa viivettä

Veteraanikeräyksen joulukassit ilahduttivat jäsenistöä

Auto muistuttaa ja kiittää sotasukupolven työstä

Vuoden viimeinen Sotainvalidi-lehti

Vuoden 2022 viimeinen muistoristien huutokauppa 9.-16.11.2022

Lisää ajankohtaisia...

Footer

Sotainvalidien Veljesliitto

Käyntiosoite: Junailijanaukio (7. krs), Helsinki
Postiosoite: Ratavartijankatu 2 A, 00520 HELSINKI
puh. 045 788 42733
keskus.tsto@sotainvalidit.fi

Kunniamerkkipalvelu:
puh. 045 7884 2731 / 045 7884 2732, kunniamerkkipalvelu@sotainvalidit.fi

Lahjoita

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks Oy·

Hallinnoi evästeiden suostumusta
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
Hallitse vaihtoehtoja Hallinnoi palveluita Hallitse myyjiä Lue lisää näistä tarkoituksista
Näytä asetukset
{title} {title} {title}