Sotainvalidien Veljesliitossa oli vuoden alussa 685 sotainvalidijäsentä. Puolisoja ja leskiä liiton jäseninä oli 3778.
Sotainvalidijäsenmäärältään suurin sotainvalidipiiri on Helsinki 60 sotainvalidilla, toiseksi suurin Pohjois-Karjala 54 sotainvalidijäsenellä. Samalla mittarilla pienin piiri on Suur-Savon sotainvalidipiiri, jossa oli vuoden 2022 alussa 15 sotainvalidijäsentä mutta vielä 195 puolisojäsentä. Liiton sekä sotainvalidipiirien toimintaa on jo usean vuoden ajan sopeutettu vastaamaan jäsenmäärää.
Sotainvalidipiirejä toimii Suomessa 18 ja yksi Ruotsissa. Vuoden alkaessa piireissä toimi yhteensä vielä 49 sotainvalidiosastoa, jotka purkautuvat omaan tahtiinsa sotainvalidijäsenten nukkuessa pois. Jotta yhteys jäseniin säilyy ja heidän palveluidensa toteutuminen pystytään varmistamaan, siirtyvät he jäseniksi sotainvalidipiiriin. Suurena apuna arjen työssä ovat vapaaehtoiset tukijäsenet, joita oli vuoden 2022 alussa 2707.
Työtä riittää
Veljesliitto on perustamisestaan 18.8.1940 lähtien toiminut jäsentensä edunvalvojana ja tehnyt parannuksia heille kuuluviin korvauksiin ja palveluihin. Näitä määrittäviä haitta-asterajoja on alennettu ja jäsenet on saatu valtion korvaamien, toimintakyvylle merkittävien palveluiden piiriin. Liitto ajaa parannuksia myös sotainvalidien leskien ja puolisojen palveluihin kuten kuntoutusoikeuteen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen murroksessa on tärkeää varmistaa, etteivät jäsenistön lakisääteiset palvelut jää toteuttamatta.
Huoltotoiminta
Veljesliiton osastot ja piirit tukevat alueidensa sotainvalideja, puolisoita ja leskiä. Osastot ja piirit tarjoavat arjessa mielekkäitä virkistyshetkiä ja yhteistä toimintaa. Piirit ja osastot pyrkivät myös paikkaamaan mahdollisia kunnallisten palvelujen puutteita ja täydentämään niitä omalta osaltaan.
Avustajatoiminta
Avustajatoiminnalla tuetaan sotainvalidien ja muiden sotiemme veteraanien sekä heidän puolisoidensa ja leskiensä kotona pärjäämistä tarjoamalla heille edullista apua erilaisiin arjen askareisiin. Avustajatoimintaa järjestettiin vuonna 2021 vielä seitsemän hankkeen ja toimijan kautta. Vuonna 2022 avustajatoimintaa järjestetään vielä neljän sotainvalidipiirin alueella: Kymi, Lahti, Kanta-Häme sekä Pirkka-Häme.
Edunvalvonta
Veljesliiton päämääränä on jäseniensä vanhuudenhuollon turvaaminen. Liitto pyrkii myös edistämään sotainvalidien puolisojen kuntoutusmahdollisuuksia. Sotainvalidien huoltoa koskee oma lainsäädäntö, sotilasvammalaki, jonka kehittämisessä Veljesliitto on ollut aina aktiivisesti mukana.
Sotainvalidien Veljesliiton varallisuus
Sotainvalidien Veljesliiton omaisuus 31.12.2021 oli 1,55 milj. euroa. Jos omaisuus jaettaisiin sotainvalidijäsenille, se tekisi 2 262,7 euroa / sotainvalidijäsen. Puolisojäsenet mukaan lukien jakosumma olisi 347,3 euroa/jäsen. Varallisuus perustuu pääosin liiton rakentamien hoito- ja kuntoutuslaitosten myyntiin sekä niistä saatujen varojen onnistuneeseen sijoitustoimintaan. Veljesliitto on sitoutunut siihen, että varallisuus käytetään jäsenten hyväksi heidän elinaikanaan. Liitto on jo usean vuoden ajan sopeuttanut toimintaansa pienenevään jäsenmäärään nähden.
Sotainvalidipäivä 18.8.
Sotainvalidipäivää vietetään Veljesliiton perustamispäivänä 18. elokuuta. Tuolloin sodissa vammautuneet perustivat Veljesliiton itselleen etu-, huolto- ja veljesjärjestöksi vuonna 1940. Järjestönsä kautta sotainvalidit ovat itse ajaneet asioitaan ja etuuksiaan ja näin he ovat vaikuttaneet myös yhteiskunnan kehitykseen. Sodissamme 1939–1945 vammautui pysyvästi noin 96 000 ihmistä. Elokuussa vietettävänä Sotainvalidipäivänä kunnioitamme näitä sisukkaita miehiä ja naisia, jotka menettivät terveytensä sotien johdosta. Vammoistaan huolimatta sotainvalidit ovat palanneet työelämään, perustaneet perheen ja tehneet pitkiä työuria. Sotainvalidipäivää vietetään ympäri maata paikallisesti sotainvalidipiirien ja osastojen järjestämänä. Välimatkat on haluttu pitää lyhyinä, jotta mahdollisimman moni sotainvalidi jaksaisi osallistua tilaisuuksiin.
Veljesliiton tulevaisuus
Veljesliitto jatkaa toimintaansa kattojärjestönä arviolta 2020-luvun puoliväliin asti. Tämä on huomioitu myös varojen käytössä: rahat käytetään etupainotteisesti sotainvalidien eläessä. Liiton lopettaessa toimintansa viimeisistä elossa olevista jäsenistä huolehtii vapaaehtoisuuteen perustuva Sotainvalidien Perinnejärjestö, joka tulevaisuudessa vastaa myös siitä, että uudet sukupolvet tietävät maan itsenäisyyttä puolustaneista nuorista miehistä ja naisista, jotka vammautuivat pysyvästi sodan johdosta mutta jatkoivat elämäänsä vammoista huolimatta.
Veljesliiton toimintakertomukset ja tilinpäätökset vuosilta 2014-2020 ovat luettavissa täällä. Vuoden 2021 toimintakertomus valmistuu toukokuun alussa, jolloin se julkaistaan myös netissä.
