Veteraanijärjestöt esittävät, että tulevan, 2023 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen hallitusohjelmassa otettaisiin mahdollisimman laajasti huomioon sotiemme 1939–1945 sotainvalidien ja veteraanien etuuksien kehittäminen. Samalla tulisi huomioida sotien perinteen ylläpitäminen.
Sotiemme 1939–1945 veteraanien etuudet ovat kehittyneet kahden viimeisen hallituskauden aikana suotuisasti. Ensin vammatumattomien veteraanien maksuttomia kotipalveluita koskevat säädökset lisättiin rintamaveteraanien kuntoutuslakiin 1.11.2019 alkaen ja tunnuksen omaavien veteraanien rintamalisää korotettiin tuntuvasti 1.4.2020 lukien.
Tunnuksen omaavia veteraaneja oli vuoden 2023 alussa hiukan vajaa kolme tuhatta. Veteraanien puolisoita ja leskiä noin 10 000. Sodissa vammautuneita, joilla kaikilla ei ole veteraanitunnusta, oli keskuudessamme vielä viitisen sataa. Vaikka sotainvalidien ja vammautumattomien veteraanien edut ja palvelut ovat parantuneet, niin edelleen niissä on puutteita ja kehittämistarpeita.
Sotainvalidien laitoshoidon saatavuus erityisesti maan itäosissa on heikentynyt merkittävästi. Tämän vuoksi sotilasvammalakia tulisi muuttaa niin, että vuosien 1939–1945 sotien johdosta vahingoittuneelle tai sairastuneelle, laitoshoitoon oikeutetuille sotainvalideille korvattaisiin Valtiokonttorin harkinnan perusteella myös vuokran osuus palvelusasumisessa.
Sotainvalidien puolisoiden ja leskien itsenäinen kuntoutusoikeus on rajattu 30 % sotainvalidien puolisoihin ja leskiin. Haitta-asterajan alentaminen ja näin ollen useimpien henkilöiden pääsyyn kuntoutukseen riittäisi pelkästään tarkoitukseen budjetoitujen varojen säilyttäminen ensi vaiheessa vuoden 2021 tasolla.
Yleiset elinkustannukset, ruoan ja energian hinnat ovat nousseet merkittävästi. Sotainvalidein ja vammautumattomien veteraanien silmälasit, hammashoito ja lääkkeet ovat edelleen heidän itsensä kustannettavia. Veteraanien edunvalvonnassa on alusta lähtien pidetty veteraanien eläketurvan kehittämistä keskeisenä asiana. Rintamalisä on ollut tässä tärkeässä osassa. Tavoitteena on rintamalisän korottaminen 200 euroksi. Tällä hetkellä lisä on 138, 16 euroa kuukaudessa. Lisän nostaminen tavoitetasoon auttaisi merkittävästi pienituloisia veteraaneja.
Vammatumattomien veteraanien puolisoilla on kuntoutusoikeus yhdessä veteraanin kanssa. Harvat veteraanit kykenevät enää laitoskuntoutukseen. Veteraanien leskillä ei ole kuntoutusoikeutta lainkaan. Veteraanijärjestöt ovatkin määrätietoisesti jo usean vuoden ajan esittäneet, että valtion budjettiin varattaisiin määräraha tätä varten.
Veteraaniliittojen valtuuskunnan esitykset
Veteraanijärjestöt ovat esittäneet Valtioneuvoston asettamalle Rintamaveteraaniasiain neuvottelukunnalle seuraavat tavoitteet veteraanien aseman parantamiseksi sekä veteraani- ja perinnejärjestöjen toiminnan turvaamiseksi.
- Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta esittää valtion vuoden 2024 talousarviossa varattavaksi määrärahat rintamalisän korottamiseen ja sotainvalidien aviopuolisoiden ja leskien kuntoutuksen laajentamiseen. Myös rintamaveteraanien puolisoiden ja leskien kuntoutukseen tulisi osoittaa määräraha.
- Esitämme rintamalisän korottamista 200 euroon kuukaudessa.
Rintamalisän korotus helpottaisi erityisesti pienituloisia veteraaneja selviytymään kohonneista elinkustannuksista sekä lääke- ja sairaanhoitokustannusten omavastuista sekä muista välttämättömistä kuluista. Korotuksen jälkeenkin veteraanien toimeentulo jäisi edelleen keskimäärin pienemmäksi kuin nuoremmilla eläkeläisillä. - Esitämme sotainvalidien puolisokuntoutusmäärärahan palauttamista vuoden 2021 tasolle 2,08 miljoonaan euroon ja kuntoutukseen oikeutettujen piirin laajentamista.
Valtion vuoden 2023 talousarviossa on varattu 1,36 miljoonan euron kiinteä määräraha sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutustoimintaan. Sitä koskevan asetuksessa puolisokuntoutuksessa sotainvalidilta vaadittava vähimmäishaitta-aste on 30 prosenttia, mikä jättää sitä lievemmin vammautuneiden sotainvalidien puolisot ja lesket vaille tätä hoitomahdollisuutta. Kuntoutusta laajentamalla voitaisiin tukea iäkkäiden sotainvalidien puolisoiden ja leskien kotona asumista. - Esitämme talousarvioon lisättäväksi 5 miljoonaa euroa veteraanien puolisoiden ja leskien kuntoutusta varten.
Edellä kerrottua vastaavaa määrärahaa vammautumattomien veteraanien puolisoille ja leskille ei ole. Veteraanien puolisoille kuntoutus on mahdollista yhdessä veteraanien kanssa. Jäätyään leskeksi kuntoutusoikeus lakkaa. Tämän määrärahan käytöstä ja kuntoutuksen edellytyksistä voitaisiin säätää asetuksella.
Sotilasvammalain muutos
Valtiovarainvaliokunta ilmoitti mietinnössään VaVM 27/2022 pitävänsä tärkeänä, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sotilasvammalain muuttamiseksi niin, että vuosien 1939-1945 sotien johdosta vahingoittuneelle tai sairastuneelle, laitoshoitoon oikeutetuille sotainvalideille korvattaisiin Valtiokonttorin harkinnan perusteella myös vuokran osuus palvelusasumisessa.
Järjestöavustuksen riittävyys
Valtiovarainvaliokunta piti edellä kerrotussa mietinnössään välttämättömänä, että veteraanijärjestöjen vuoden 2023 järjestöavustukset mitoitetaan niin, että toiminta voidaan sopeuttaa hallitusti väheneviin tarpeisiin. Näin tulee toimia myös vuonna 2024 ja ottaa huomioon tuolloin Tammenlehvän Perinneliiton vastuulle perinnetyön ohella siirtyvät huoltotehtävät.
Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta:
Sotainvalidien Veljesliitto
Suomen Sotaveteraaniliitto
Rintamaveteraaniliitto
