Lapin sota päättyi 27. päivä huhtikuuta vuonna 1945 ja Suomessa alkoi rauhan aika. Tuosta päivästä 42 vuoden kuluttua, vuonna 1987 Suomessa vietettiin ensimmäistä kertaa kansallista veteraanipäivää, jolla haluttiin kunnioittaa itsenäisyytemme puolesta taistelleita miehiä ja naisia sekä muistuttaa rauhan tärkeydestä.
Ensimmäistä kertaa juhlimaan kokoonnuttiin Lahteen, jonne saapui liki 10 000 veteraania eri puolilta Suomea sekä valtiovallan edustajia. Juhlaan osallistui myös tasavallan presidentti Mauno Koivisto, sotaveteraani itsekin. Veteraanijärjestöt nimesivät hänet ensimmäiseksi kunniaveteranaiksi. Vuodesta 1987 lähtien kansallista veteraanipäivää on vietetty 27.4. ympäri valtakuntaa alueellisesti sekä pääjuhlan siivittämänä juhlallisissa tunnelmissa.
Vuorollaan eri kaupungit ovat olleet isännöimässä pääjuhlaa, joka on viime vuosina televisioitu kotikatsoimoihin Yleisradion toimesta. Koronapandemia esti juhlallisuudet yleisöltä kahtena vuotena mutta tänä vuonna juhlaväki pääsee kokoontumaan Lappeenrantaan. Vuoden 2022 kansallisen veteraanipäivän teema on ”Maamme versoo uutta – I vårt land spirar det nya”.
Veteraanipäivän synty
- Veteraanipäivän synty liittyy yleiseen sotiemme veteraanien arvostuksen nousuun 1980-luvulla.
- Ehdotuksen Veteraanipäivän vietosta tekivät veteraanijärjestöt pääministeri Kalevi Sorsan koollekutsuman yhteisneuvottelun jälkeen.
- Valtioneuvosto päätti 30.4.1986 nimetä huhtikuun 27. päivän Kansalliseksi veteraanipäiväksi.
- Ensimmäisen Kansallisen veteraanipäivän juhlapaikaksi valittiin Lahden suurhalli ja järjestelytoimikunnan puheenjohtajaksi emeritusarkkipiispa Mikko Juva.
- Ensimmäisen veteraanipäivän päätapatuman aikaan vuonna 1987 oli elossa 320 000 sotiemme veteraania. Pysyvästi vammautuneita sotainvalideja oli 43 000. Veteraanijärjestöt nimesivät juhlaan osallistuneen tasavallan presidentti Mauno Koiviston kunniaveteraaniksi.
- Lahden veteraanipäivän juhlaan osallistui noin 10 000 veteraania.
- Juhlapuhujana oli akateemikko Matti Kuusi. Veteraanipäivästä hän totesi, että elinkelpoisen merkkipäivän pitää erottua merkkipäivien tungoksesta. ”Meistä veteraaneista riippuu, mitä tästä perinteestä kehittyy. Sitäkö vain, että eturivin kalkkikset kerran vuodessa kootaan kuuntelemaan jokapaikan julkkisten höpinöitä? Vai saavatko veteraanit eri puolilla Suomea elävän tapahtuman, sellaisen, joka ei toistele itsenäisyyspäivän eikä maaliskuun kolmannentoista kuvioita, mutta ei myöskään edellisen veteraanipäivän nuotteja?
- Valtioneuvosto päätti 20.1.1988, että se järjestää vuosittain Kansallisen veteraanipäivän juhlallisuudet siten, että käytännön järjestelyvastuun kantavat puolustusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö yhteistyössä veteraanijärjestöjen kanssa.
- Jotta riviveteraaneille kunnissakin olisi mahdollisuus osallistua veteraanipäivän viettoon, annettiin kunnille suositus päivän vietosta. Kouluhallitus antoi vastaavan ohjeen kouluille ja muille oppilaitoksille.
- Veteraanipäivän päätoimikunnan keräämien tietojen mukaan Kansallista veteraanipäivää on vietetty 1990-luvun alusta lähtien noin 350 kunnassa eri puolilla maata ja osallistujia oli vuosittain parikymmentätuhatta.
Lähde: Markku Honkasalo, Sotiemme veteraanien päivä. Pori 2007. (Kirjan voi lukea kantta klikkaamalla!)
Voit lukea yleistä tietoa Sotainvalidien Veljesliitosta täältä.