Kuinka sodan kokeneet veteraanit on nähty suomalaisessa yhteiskunnassa ja miten he ovat yhteiskuntaa eri aikoina muokanneet?
Suomen vuosien 1939–1945 sodat jättivät maahamme rintamamiehistä, sodissa vammautuneista ja rintamatehtävissä toimineista naisista koostuvan ison ja varsin monimuotoisen joukon, veteraanisukupolven. Sotakokemus toi heille erityistarpeita liittyen esimerkiksi terveydenhoitoon, asutukseen ja eläkkeisiin. Erityistarpeet ovat myös muovanneet sodan loputtua kehittynyttä hyvinvointiyhteiskuntaa.
Suomen Veteraaniliittojen Valtuuskunnan ja Tammenlehvän Perinneliiton vuonna 2020 käynnistämä mittava tutkimus tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan ja hyvinvointivaltion kehitystä talvisodan loppumisesta nykypäivään tämän laajan erityisryhmän osalta.
– Vaikka sodan ja ihmisten vaiheita siinä on tutkittu runsaasti, samoin järjestöjen historioita on tehty ansiokkaasti, on kyseessä lajinsa ensimmäinen sukupolvitutkimus, joka kytkeytyy sosiaalihistorialliseen sekä uuden sotahistorian traditioihin sekä tarkastelee yhteiskunnan eri tasoja luoden siten kokonaiskuvaa, Veteraanit ja suomalainen yhteiskunta -hankkeen tutkijaksi valittu VTT, dosentti Olli Kleemola kertoo.
Tutkimuksessa tarkastellaan veteraanien ja heidän järjestöjensä toimintaa osana isoa kokonaisuutta, kuten esimerkiksi heitä koskevan sosiaalipolitiikan ja lainsäädännön kehitystä, veteraaneihin suhtautumista eri aikakausina, heidän hyväkseen tehtyjä toimia niin valtakunnallisella kuin ruohonjuuritasollakin sekä sitä, kuinka sodan kokeneen sukupolven perintöä pyritään siirtämään tuleville sukupolville.
Käytössä ovat järjestöjen ja paikallisosastojen historiat, järjestöjen arkistot ja lehdet sekä kansalliset arkistot sekä lehdistöaineisto. Yhteistyössä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kanssa järjestetään myös ruohonjuuritason tekijöiden kokemusten ja muistojen keruu, jota voidaan hyödyntää tutkimuksessa.
– Veteraanijärjestöt pitävät tärkeänä tieteellisen tutkimuksen ja yhteenvedon tekemistä sotiemme veteraanien aikakaudesta nyt, kun veteraanien määrä keskuudessamme vähenee, työvaliokunnan puheenjohtaja Markku Honkasalo sanoo.
Hankkeen käynnissä oleva tutkimusvaihe kestää arviolta vuoteen 2024 asti, jonka jälkeen tulokset julkistetaan. Tutkimuksen perusteella tuotetaan opetusmateriaalipaketti tukemaan lukion historiaopetusta. Historiahanke rahoitetaan apurahoilla, joita ovat myöntäneet Kaatuneiden Muistosäätiö, Turvallisuuden tukisäätiö, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, MTK:n säätiö, Antti ja Tiina Herlinin säätiö, Tradeka säätiö ja Eevi ja Emil Tannisen säätiö.
Lisätietoja:
Tutkija Olli Kleemola p. 040 844 9971
Työvaliokunnan puheenjohtaja Markku Honkasalo p. 0500 226 786
