Kun henkilön rinnassa on punavalkoraitaisessa nauhassa oleva valkoinen ansioristi, jonka keskellä on sotainvalidien tunnus eli lehväseppeleen ympäröimä katkennut kalpa, on se osoitus siitä, että hän on toiminut merkittävällä tavalla sotainvalidien hyväksi.
Sotainvalidien ansioristi perustettiin 18.4.1958 annetulla asetuksella ”Suomen sotainvalidien hyväksi tehdyn työn tunnustukseksi”. Näin ollen se on virallinen kunniamerkki, jolla on vahvistettu paikkansa kunniamerkkien keskinäisessä järjestyksessä. Puolustusministeri myöntää ansioristin Veljesliiton esityksestä henkilölle erityisen ansiokkaasta toiminnasta Suomen sotainvalidien hyväksi.
Taiteilija Lassi Marttisen suunnittelemaan hopeasta tehtyyn ansioristiin kaiverretaan järjestysnumero sekä saajan nimikirjaimet. Ansioristin valkoisen nauhan kolme punaista pystyjuovaa kuvaavat Suomen kolmea viime sotaa.
Monenlaista työtä sotainvalidien hyväksi
Ansioristien valtakunnallinen jakotilaisuus järjestetään perinteisesti elokuussa Sotainvalidipäivänä 18.8. tai sitä edeltävänä arkipäivänä. Ansioristejä myönnetään myös sotainvalidipiireissä ansioituneille henkilöille.
Sotainvalidien parissa työskentelee ihmisiä lukuisilta eri tahoilta. Ansioristillä on palkittu mm. veljiensä parissa toimineita sotainvalideja, hoitajia, järjestötoimijoita, ministereitä, lääkäreitä, sotainvalidien naisjaostojen aktiiveja, sotainvalideja hoitavien laitosten pitkäaikaista henkilökuntaa, presidenttejä, virkamiehiä, vapaaehtoisia tukijäseniä, tutkijoita, taiteilijoita sekä kansanedustajia.
