Sotainvalidien historia
Suomi hoiti sodassa vammautuneet niin hyvin kuin se köyhälle maalle oli mahdollista. Maa selvisi sotavammaisten huollosta alun vaikeuksien jälkeen esimerkillisesti myös kansainvälisesti verraten.
Tässä työssä tärkeä osa oli Sotainvalidien Veljesliitolla, joka tuki vammautuneita omilla ponnistuksillaan ja painosti valtiovaltaa lakiuudistuksiin. Suomessa sotainvalidityöllä on aina ollut kansalaisten varaukseton tuki, mikä on mahdollistanut edellä kerrotun lainsäädännön jatkuvan uudistamisen.
Sotainvalideja rohkaisi sodan jälkeen ajatus, etteivät vammat saaneet estää paluuta työelämään. Jos entinen työ ei enää onnistunut, liitto auttoi kouluttautumaan uuteen ammattiin. Samalla liitto tuli tehneeksi vammaisuutta näkyväksi ja hyväksytyksi.
Lievästi haavoittuneet sotainvalidit antoivat apua vaikeasti vammautuneille. He toteuttivat vertaistukea paljon ennen kuin sellaista käsitettä edes oli keksitty. He olivat aikansa kokemusasiantuntijoita.
Kansainvälistä arvostusta Veljesliiton työlle lisäsi se, että toisin kuin yleisesti muissa maissa Suomessa sotainvalidien oma järjestö perusti hoitolaitoksia omille jäsenilleen. Laitoksia perustaessaan Veljesliitto lähti uhkarohkeisiin yrityksiin, mutta vei ne kaikki onnistuneesti läpi.
Sotainvalidi-lehden arkistot
Artikkelit:
-
Katkennut kalpa – sotainvalidien tunnettu logo
Veljesliiton tunnuksena on perustamisvuodesta 1940 lähtien ollut katkennut miekka. Veljesliiton ensimmäinen tunnus ja jäsenmerkki oli kahdeksankulmainen ”mutteri”. Merkin pyöreässä sisäosassa oli teksti ”Sotainvaliidien Veljesliitto”. Ulkokehällä oli neljä katkennuttamiekkaa pitävää… Lue lisää
-
Veljesliitto koulutti opaskoiria kolme vuosikymentä
Sotiemme 1939–1945 jäljiltä Suomessa oli yli 200 sotasokeaa. Koska opaskoirien koulutustarve oli suuri, siirtyi opaskoirien kouluttaminen SPR:ltä Sotainvalidien Veljesliitolle, joka rakennutti koululle omat tilat Espoon Mäkkylään vuonna 1947. Sotasokeiden… Lue lisää
-
Sotavankina Norjassa – Pentti Pöytäsaaren pitkä kotimatka
Veteliläinen Pentti Pöytäsaari ehti jo syyskuussa 1944 aselevon aikaan luulla pääsevänsä pian kotiin, mutta pian kävikin käsky Lappiin saksalaisia häätämään. Ranuan hillasoilla Pentti haavoittui vaikeasti 7. lokakuuta ja joutui… Lue lisää
-
Talvisodasta vanhuuden turvaan -kirja
Markku Honkasalo tarkastelee kirjassaan Talvisodasta vanhuuden turvaan sotavammaisten huoltoa aina talvisodan haavoittuneiden hoidosta viimeisten sotainvalidien hyvän vanhuuden mahdollistamiseen. Viime sodissa haavoittui yli 200 000 suomalaista, joista pysyvän vamman sai… Lue lisää
-
Sotainvalidi Reino Perta: sirpaleita kaulassa
Kuva ja tekstit ovat osa Sotainvalidien Veljesliiton 75-vuotisjuhlavuoden näyttelyä, joka oli esillä Suomenlinnassa kesällä 2015. ”Palvelin 5. panssarikomppaniassa. Taistelimme ylivoimaista vihollista vastaan Karjalan Kannaksella. Emme saaneet irtautumiskäskyä, vaan jouduimme… Lue lisää
-
Sodassa vammautuneiden tukena 80 vuotta
Tämä artikkeli julkaistiin elokuussa 2020, kun Sotainvalidien Veljesliitto täytti 80 vuotta. Sotainvalidien Veljesliitto perustettiin 18. elokuuta 1940, kun talvisodassa pysyvästi vammautuneet halusivat ottaa sotavammaisten asian itse hoitaakseen. Pitkään sotainvalidit… Lue lisää
-
Sotainvaliditaiteilijoiden oma yhdistys
Sodassa vammautuneet taiteilijat preustivat oman yhdistyksensä. Suomen Sotainvaliditaitelijat ry:n tarkoituksena oli edistää kaikin tavoin sotainvaliditaiteilijoiden asemaa. Kymmenen ensimmäisen toimintavuotensa aikana yhdistys järjesti 14 valtakunnallista näyttelyä sekä useita taideleirejä. Ruotsissa… Lue lisää