Perinnetyö
Sotainvalidien perinnetyön tarkoituksena on, että tulevatkin sukupolvet tietävät, että osa sotiin osallistuneista vammautui pysyvästi, mutta jatkoi elämäänsä ja oli mukana rakentamassa sotien jälkeistä yhteiskuntaa. Oman järjestönsä avulla sotainvalidit loivat erilaisia toimintamalleja, jotka auttoivat heitä elämään vammansa kanssa.
Sotainvalidien Veljesliitto oli paitsi veteraani- myös vammaisjärjestö. Se on antanut vertaistukea sodissa vammautuneille jo silloin, kun sanaa ei suomen kielessä vielä ollut. On tärkeää muistaa myös sotainvalidien puolisot ja lesket, jotka ovat vuosikymmenten ajan olleet sotainvalidimiestensä tukena.
Perinnejärjestön hallitus
Perinnejärjestön hallituksen tehtävänä on ohjata ja johtaa järjestön toimintaa. Hallituksen kokoonpano on seuraava:
Hallituksen puheenjohtajana toimii kirjailija Lasse Lehtinen.
Hallituksen sihteerinä toimii Pia Mikkonen.
Järjestön asioita hallitukselle valmistelee ja sihteerin työtä ohjaa toimeenpaneva toimikunta, johon kuuluvat pj. Lasse Lehtinen, Markku Mikkola, Seppo Savolainen ja Markku Honkasalo.
| Hallituksen varsinainen jäsen | Hallituksen varajäsen |
| Hannu Reko, vpj., Kanta-Häme | Heimo Yrjönsalo, Lohja |
| Jarmo Helttula, Varsinais-Suomi | Paula Hermonen, Satakunta |
| Annikki Harjumäki, Pirkanmaa | Jouko Sipilä, Pirkanmaa |
| Risto Halsti, Lahti | Markku Mikkola, Kymi |
| Markku Kallinen, Keski-Pohjanmaa | Seppo Kauppila, Keski-Pohjanmaa |
| Jussi Huttunen, Pohjois-Savo | Tony Westerlund, Rannikko- Pohjanmaa |
| Tapani Varjus, Suur-Savo | Marko Hakala, Etelä-Pohjanmaa |
| Pertti Halonen, Kainuu | Jari-Matti Autere, Varsinais-Suomi |
Sotainvalidipäivä 18. elokuuta
Sodissamme vammautuneet miehet perustivat Sotainvalidien Veljesliiton etu-, huolto- ja veljesjärjestökseen 18. elokuuta 1940.
Liiton perustamispäivää vietetään ympäri maata Sotainvalidipäivänä, jolloin muistetaan sotiemme johdosta terveytensä menettäneitä miehiä ja naisia. Vammoistaan huolimatta he ovat rakentaneet yhteiskuntaa ja olleet aktiivisia toimijoita niin työelämässä kuin omassa järjestössäänkin.
Sotiin liittyvät muistopäivät
Perinneyhdistykset jatkavat perinteen siirtämistä nuoremmille polville edustaen sotainvalideja myös muissa paikallisissa ja alueellisissa tapahtumissa. Tällaisia ovat esimerkiksi talvisodan päättymispäivä 13.3., Kansallinen veteraanipäivä 27.4., Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6., ja itsenäisyyspäivä 6.12. Sotainvalidien Veljesliiton kuten myös muiden veteraanijärjestöjen lippuja perinneyhdistyksillä on oikeus ja velvollisuus kantaa näissä tapahtumissa.
Purkautuneen sotainvalidijärjestön lippu
Esineet ovat tärkeä osa Sotainvalidien Veljesliiton perinnettä. Kaikilla osastoilla on toimintaan liittyviä tärkeitä esineitä, joista arvokkain yleensä on osaston lippu. Se halutaan säilyttää jossakin myös sen jälkeen, kun osasto on purkautunut. Osaston kannattaa hyvissä ajoin suunnitella, mihin lippu sijoitetaan väliaikaisesti ja lopullisesti (museoidaan).
Lipun käyttö osaston purkautumisen jälkeen
Sotainvalidien Veljesliitto antaa luvan purkautuneen sotainvalidiosaston lipun käyttöön seuraavien ohjeiden mukaisesti.
1. Lippua voi käyttää niin kauan kuin osaston purkautumisen jälkeen sen alueella on edelleen toimintaa sotainvalideille ja/tai puolisojäsenille.
2. Lipun sijoituspaikka purkautumisen jälkeen on oltava sotainvalidipiirin ja jatkossa Sotainvalidien Perinneyhdistyksen tiedossa. Samalla on ilmoitettava, milloin ja missä lippu on otettu käyttöön (lipun naulaus) ja kuka on vihkinyt lipun.
3. Lippua saa käyttää isänmaallisissa tilaisuuksissa, joissa Suomen lipun ohella käytetään eri järjestöjen lippuja. Lipun käyttö on sallittu myös sotainvalidien hautaustilaisuuksissa, jos omaiset sen hyväksyvät.
4. Lipulle nimetään lippuvastaava ja hänelle vähintään yksi varahenkilö, jotka vastaavat lipun säilytyksestä ja sen kunnosta. He voivat nimetä tarvittaessa lipulle myös jonkun muun kantajan. Lippuvastaavat ilmoitetaan sotainvalidipiiriin ja jatkossa Sotainvalidien Perinneyhdistykselle.
5. Lippujen käytöstä on hyvä sopia paikallisten veteraanijärjestöjen kesken ja pyrkiä noudattamaan yhtenäistä käytäntöä.
6. Yleisen käytännön ja pääesikunnan valtiollisia paraateja varten antaman ohjeen (AJ18134/17.12.2013) mukaisesti järjestöliput tulevat Suomen lipun jälkeen yhteisön perustamisvuoden mukaisessa järjestyksessä. Viime sotiin liittyvien tapahtumien yhteydessä veteraanijärjestöjen liput tulevat heti Suomen lipun jälkeen ja Sotainvalidien Veljesliiton osaston lippu niistä ensimmäisenä. Poikkeuksen tekee Kaatuneitten muistopäivä, jolloin Kaatuneitten Omaisten lippu tulee Suomen lipun jälkeen.
7. Osaston purkautumisen yhteydessä pitää päättää, minne lippu aikanaan ”museoidaan”. Vastaanottajana voi olla esimerkiksi maakuntamuseo, kotiseutumuseo, oma kunta, paikallinen varuskunta tai sen sotilaskoti, seurakunta tai maanpuolustusjärjestöjen tilat. Veljesliiton hallitus, Helsinki 27.1.2016
Säännöt
1 § Nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Sotainvalidien Perinnejärjestö ry, ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Jäljempänä yhdistystä kutsutaan järjestöksi.
2 § Järjestön tarkoitus
Järjestön tarkoitus on tukea sotainvalideja ja heidän puolisoitaan sekä leskiään heidän viimeisinään elinvuosinaan ja vaalia sotainvalidien henkistä perintöä sekä pitää kansalaisten mielissä sotainvalidien uhraukset itsenäisyytemme puolesta.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö harjoittaa tutkimus- ja näyttelytoimintaa sekä järjestää esitelmä- ja tiedotustilaisuuksia sekä antaa lausuntoja ja osallistuu sotainvalidien edunvalvontatyöhön. Järjestö tekee tarvittaessa yhteistyötä muiden veteraanijärjestöjen ja veteraanien perinnetyötä tekevien järjestöjen kanssa.
3 § Yhdistyksen jäsenet
Järjestön varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä järjestön hallituksen päätöksellä Suomen kansalaisten muodostamat rekisteröidyt yhdistykset, jotka toimivat sotainvalidien hyväksi tai henkisen perinnön vaalimiseksi. Perustajajäseniä ovat ne henkilöt, jotka osallistuvat järjestön perustavaan kokoukseen ja silloin liittyvät jäseniksi. Järjestön hallitus voi hyväksyä kannattajajäseniksi Suomen kansalaisia ja oikeuskelpoisia yhteisöjä, jotka haluavat tukea järjestön tarkoitusperiä. Järjestön hallitus voi kutsua kunniajäseniksi järjestön tarkoitusperien edistämisessä erityisesti ansioituneita Suomen kansalaisia.
4 § Taloudellinen toiminta
Järjestö kantaa vuosikokouksen päätöksen mukaisesti jäsenmaksua ja liittymismaksua, jotka voivat olla erisuuruisia eri jäsenryhmille.
Järjestö voi hankkia varoja rahankeräyksillä, lahjoituksina, jäsen- ja liittymismaksuina, järjestämällä rahankeräyksiä sekä myymällä alaan liittyviä palveluita ja myyntiartikkeleita, kuten muistoesineitä. Järjestö voi asianmukaiset luvat saatuaan harjoittaa ravintola-, kahvila- ja kioskiliikettä. Järjestöllä on oikeus omistaa kiinteistöjä sekä omistaa ja hallita toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. Järjestön toiminta ei saa tuottaa jaettavaa voittoa, vaan mahdollinen ylijäämä on käytettävä yhdistyksen toiminnan tukemiseen ja kehittämiseen sekä sotainvalidien ja heidän puolisoidensa sekä leskiensä huoltoon.
5 § Järjestön kokoukset
Järjestön asioista päättää järjestön kokous. Vuosikokous pidetään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä.
Vuosikokouksessa
1) valitaan kokouksen virkailijat ja pöytäkirjan tarkastajat sekä todetaan kokouksen laillisuus
2) käsitellään yhdistyksen toimintakertomus
3) käsitellään ja vahvistetaan edellisen vuoden tilit sekä käsitellään tilintarkastuskertomus sekä päätetään vastuuvapaudesta
4) valitaan hallituksen puheenjohtaja sekä muut varsinaiset ja varajäsenet
5)valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tai yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja
6) käsitellään hallituksen laatima toimintasuunnitelma
7) käsitellään hallituksen laatima tulo- ja menoarvio
8) määrätään liittymismaksun, jäsenmaksun sekä kannatusjäsenmaksun suuruus
9) määrätään hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkioista
6 § Järjestön ylimääräiset kokoukset
Järjestön hallitus voi myös kutsua järjestön ylimääräisen kokouksen koolle, milloin katsoo sen tarpeelliseksi. Kokous on kutsuttava koolle, milloin vähintään 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti hallitukselta pyytää.
7 § Kutsut järjestön kokouksiin
Kutsut kokouksiin on toimitettava vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta kirjeellisesti jäsenille tai ilmoituksella Sotainvalidi-lehdessä.
8 § Äänioikeus
Järjestön kokouksiin lähettävät 3 §:ssä mainitut yhdistykset edustajan kutakin alkavaa viittäkymmentä (50) jäsentä kohti. Kokouksissa kullakin edustajalla ja perustajajäsenellä on yksi (1) ääni. Kannatus- ja kunniajäsenillä, mikäli eivät ole perustajajäseniä, ei ole äänioikeutta, mutta heillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksissa.
9 § Järjestön hallitus
Järjestön hallitukseen kuuluvat vuosittain valittavat puheenjohtaja ja vähintään seitsemän ja enintään kymmenen muuta jäsentä. Muilla jäsenillä kuin puheenjohtajalla on henkilökohtaiset varajäsenet. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
10 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on
1) toimia järjestön lainmukaisena hallituksena
2) ohjata ja johtaa järjestön toimintaa
3) kutsua kokoukset koolle
4) valvoa rahavarojen käyttöä ja omaisuuden hoitoa sekä tehdä kalenterivuosittain tilinpäätös ja jättää se hyvissä ajoin tilintarkastajalle/toiminnantarkastajalle
5) laatia ja jättää vuosikokoukselle edellisen vuoden toimintakertomus
6) pitää jäsenkortistoa
7) valita henkilökunta
11 § Järjestön nimenkirjoittaminen
Järjestön nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja yhdessä sihteerin kanssa tai muun hallituksen jäsenen kanssa.
12 § Tilikausi
Järjestön tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajalle/toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Tilintarkastajan/toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta hallitukselle.
13 § Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Sääntöjen muuttamista ja järjestön purkamista koskevissa asioissa voidaan tehdä päätös vain, jos sitä on kannattanut vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.
Järjestön purkautuessa tai tullessa lakkautetuksi, varat käytetään järjestön purkautumispäätöksessä tarkemmin määritellyllä tavalla sotainvalidien ja heidän puolisoidensa sekä leskiensä huoltoon, perinnetyöhön, vanhustenhuoltoon tai vammaishuoltoon.
Perinnejärjestön vuosikokous on hyväksynyt säännöt 9.6.2015 ja Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt ja rekisteröinyt säännöt 14.9.2015.
Perinnejärjestön historia
Sotainvalidien Perinnejärjestö ry on perustettu 31. toukokuuta 1995 Veljesliiton liittokokouksen yhteydessä Seinäjoella nimellä Sotainvalidien jälkipolvet -järjestö.
Järjestön puheenjohtajaksi valittiin Veljesliiton tiedotuspäällikkö Arto Lillberg. Yhteisön nimi muutettiin vuonna 2009 Sotainvalidien Perinnejärjestöksi.
Perinnejärjestön perinneyhdistysten tärkein tehtävä on ollut yksittäisten sotainvalidien sekä sotainvalidiosastojen ja -piirien tukeminen. Ne ovat järjestäneet erilaisia tilaisuuksia Veljesliiton jäsenille, ovat olleet mukana keräyksissä ja tukeneet monin muin tavoin sotainvalidityötä.
Sotainvalidien jälkipolvet -järjestö halusi elvyttää sota-aikaan liittyviä perinteitä järjestämällä itsenäisyyspäivän aattona 1997 Aseveli-illan Savoy-teatterissa. Ilta sai huomiota ja oli muun muassa TV1:n myöhäisuutisten ensimmäinen aihe. Myöhemmin ovat myös alueyhdistykset järjestäneet aseveli-illan tapaisia tilaisuuksia Veljesliiton jäsenille.
Sotainvalidien jälkipolvet -järjestön jäsenet ovat vuodesta 1999 olleet mukana Veljesliiton liittokokousten järjestelyissä mm. hoitamalla valtakirjojen tarkastuksen ja ääntenlaskennan. Viime mainittu tehtävä on ollut helppo, koska liittokokouksissa ei juurikaan ole äänestetty.
Järjestö tuki Veljesliiton edunvalvontatavoitteita järjestämällä huhtikuussa 2001 eduskunnan auditoriossa tilaisuuden yhteistyössä Sotainvalidien Veljesliiton kanssa teemalla ”Tunti inhimilliselle vanhuudelle”. Tilausuuden avasi eduskunnan puhemies Riitta Uosukainen.
Alueyhdistykset järjestivät vuosina 2001–2002 sotainvalidien atk-kursseja eri puolilla maata. Kursseilla käytetty opetusaineisto muokattiin aihekokonaisuuksiksi, jotka julkaistiin yksi kerrallaan Sotainvalidi-lehdessä. Vuonna 2006 Sotainvalidien jälkipolvet -järjestö tuotti Sotainvalidi-lehteen useampiosaisen Tukijäsenkurssin, joka myöhemmin julkaistiin erillisenä kirjasena. Kurssi käsitteli Veljesliiton periaatteita ja käytännön toimintaa sotainvalidien hyväksi.
Perinnejärjestö hyväksyttiin vuonna 2005 jäseneksi Tammenlehvän Perinneliittoon, joka antoi sille tehtäväksi erityisesti sotainvalidien perinteen vaalimisen. Vuonna 2008 järjestön puheenjohtajaksi valittiin kirjailija Lasse Lehtinen.
Sotainvalidien tuki- ja perinnesäätiö
Sotainvalidien Veljesliiton täyttäessä 50 vuotta vuonna 1990 heräsi ajatus perustaa säätiö sotainvalidien perinteen säilyttämiseksi.
Säätiön tarkoituksena on tukea sotainvalidien ja heidän puolisoidensa ja leskiensä vapaaehtoista huoltotyötä, kerätä varoja tähän tarkoitukseen ja jakaa avustuksia eri yhdistyksille
sotainvalidihuoltoa varten.
Säätiö vaalii sotainvalidiperinnettä ja tukee sotainvalideihin kohdistuvaa tutkimusta. Sotainvalidien määrän vähentyessä säätiön toiminta on enemmän painottunut heidän leskiensä auttamiseen ja
perinnetyön tukemiseen.
Säätiön hallituksen ensimmäisenä puheenjohtajana toimi ministeri Mika Tiivola ja hänen kuolemansa jälkeensä amiraali Jan Klenberg. Puheenjohtajina ovat sittemmin toimineet Veljesliiton puheenjohtajat Veli Matti Huittinen, Juhani Saari ja nykyään Veljesliiton viimeinen puheenjohtaja Marja-Liisa Taipale.
Sotainvalidien tuki- ja perinnesäätiön yhteystiedot:
Asiamies Markku Honkasalo
markku.honkasalo@sotainvalidit.fi