• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Sotainvalidien Veljesliitto

Sotainvalidien Veljesliitto

Sotainvalidien Veljesliitto – Krigsinvalidernas Brödraförbund ry. on sotainvalidien itsensä Jyväskylässä 18.8.1940 perustama sotavammaisten huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Sotainvalidien tukena ympäri Suomea on liiton 18 piiriä ja yksi piiri Ruotsissa.

MENUMENU
  • Sotainvalidien Veljesliitto
    • Sotainvalidityö
      • Tukijäsenyys
      • Veljesliiton toiminnan ja talouden suuntaviivat vuosille 2019-2021
      • Toimintakertomukset
      • Osastoille aineistoa
        • Osastojen ja piirien mallisäännöt, liiton säännöt
        • Tietoja puolisojäsenyydestä
        • Lomakkeet
        • Arkistointiopas
        • Luettelo arkistoista
        • Osaston purkautuminen
        • Purkautuneen osaston lippu
    • Sotainvalidien perinnetyö
      • Sotainvalidien Perinnejärjestö
        • Perinneyhdistykset
        • Säännöt
      • Sotainvalidipäivä 18. elokuuta
      • Tammenlehvän Perinneliitto
        • Veteraanipäivän historiaa
      • Tuki- ja perinnesäätiö
    • Veljesliiton historiaa
      • Veljesliitto 80 vuotta
      • Sotainvalidit kertovat
      • Talvisota 80
    • På svenska
      • Intressebevakning: Är det möjligt att få förnyelser?
      • Ledaren: Några ord till avslutning på undantagsåret
    • Liiton organisaatio
    • Extranet
    • Ajankohtaista
  • Korvaukset
    • Korvausmuodot
      • Elinkorko, omaiskorotus ja erityinen haitta
      • Hoito- ja sairausturva
      • Asunnon muutostyöt
      • Kotihoito ja sen tukimuodot
      • Täydennyskorko
      • Sotainvalidien kuntoutus
    • Hakeminen ja muutoksenhaku
      • Korvausten hakeminen
      • Muutoksenhaku päätöksiin
      • Valtiokonttori ja vakuutusoikeus
    • Neuvontaa sotainvalideille
      • Neuvontapalvelu
      • Asuntojen korjausneuvonta
    • Kuoleman jälkeen
      • Hautausapu
      • Huoltoeläke ja lisähuoltoeläke
      • Kertakaikkinen korvaus
    • Prosenttirajat
    • Leskille ja puolisoille
    • Veljes- ja sairaskodit
    • Avustajatoiminta
  • Sotainvalidi-lehti
    • Vuoden 2020 lehdet
    • Vuoden 2019 lehdet
    • Vuoden 2018 lehdet
    • Vuoden 2017-2010 lehdet
    • Erikoisjulkaisut
  • Yhteystiedot
    • Piiritoimistot
    • Kunniamerkkipalvelu
    • Usein kysyttyjä kysymyksiä
    • Veljes- ja sairaskodit
    • Avustajatoiminta
    • Perinneyhdistykset
    • Yhteistyötahoja

Reino Perta: Sirpaleita kaulassa

Panssarimies Reino Perta

”Palvelin 5. panssarikomppaniassa. Taistelimme ylivoimaista vihollista vastaan Karjalan Kannaksella. Emme saaneet irtautumiskäskyä, vaan jouduimme vastatusten vihollisen noin kahdeksan vaunun kanssa. Vaunut pysähtyivät noin 600 metrin päähän ja vaunujen johtajat nousivat ulos. Ampujamme ampui meidän viimeiset yhdeksän sirpalekranaattia. Vanja veti vaununsa takaisin ja me läksimme kohti omia joukkoja. Sitten tuli noin 15 metrin päästä kohtalokas oman panssarintorjuntatykin laukaus, joka tuhosi vaunumme. Ampujat olivat rohkeita miehiä, jotka olivat saaneet väärää informaatiota vaunumme kohtalosta. Heräsin joukkosidontapaikalla sokeana. Sain pian toiseen silmään näön. Toiseen se palautui, kun silmästä poistettiin kaksi sirpaletta Oulun sotasairaalassa. Yksi sirpale meni otsasta läpi ja oli siinä pystyssä viikon, ennen kuin se saatiin poistettua. Olin sairaalassa kaksi kuukautta, jonka jälkeen palasin komppaniaan. Sirpaleita jäi kaulan ja pään alueelle. Osa niistä on poistettu myöhemmin. Osaa ei voida leikata, sillä ne ovat liian lähellä hermoja.”

Panssarikomppanian I Joukkueen johtovaunu, Vickers n:o 675 ja vaunun ajaja, panssarimies Reino Perta.
Reino Perta hiihtokilpailuissa Äänislinnassa 1943.

Sodassa pysyvän aivovamman sai noin 6 000 miestä. Valtaosa vammoista syntyi pään iskeytyessä kovaa alustaa vasten, mutta myös luodit ja sirpaleet aiheuttivat tuhoa.

Hurjat harrastukset

”Opiskelin autoalalle ja työskentelin autojen maahantuontiyrityksessä. Kerran, kauan sodan jälkeen, sirpale vihlaisi ikävästi hermoa, ja muut huomasivat kipuni. Kerroin pysyvistä sotamuistoista. Eräs työtoverini tokaisi, että mitäs sinne menit! Suutuin. Kun johtajamme kuuli tästä, työtoverini sai potkut. Harrastin nuorena mäkihyppyä. Myöhemmin keskityin autoiluun. Viritin ja korjasin autoja, ja osallistuimme ralleihin. Myös kalastus ja puutyöt olivat minulle tärkeitä. Ja tietysti vaimo! Löysin hänet tanssiaisista, ja olimme onnellisesti naimisissa 65 vuotta. Saimme kaksi tytärtä ja kaksi vesseliä.”

Reino mekaanikkkona Eläntarhanajoissa, eli Suomen suurajoissa. Merkittävä osa kisatuotoista lahjoitettiin Veljesliiton hyväksi.

Jäähyväiset

”Olen käynyt yläkouluilla ja lukioissa kertomassa maanpuolustusasioista. Kehotan nuorukaisia ottamaan ruotuväen tosissaan, sillä siitä on hyötyä siviilissäkin. Olen kertonut myös haavoittumisestani. Sotavuosien jälkeen näistä asioista ei juuri puhuttu. Minulle jäi tyhjä olo erityisesti, kun paras kaverini tykkiampuja Mikko Malin kuoli samassa rytäkässä, missä itse haavoituin.  Etsin vuosia hänen viimeistä leposijaansa. Löysin sen viimein viime vuonna ja sain jättää hyvästit.”

Kuva ja tekstit ovat osa Sotainvalidien Veljesliiton 75-vuotisjuhlavuoden näyttelyä, joka oli esillä Suomenlinnassa kesällä 2015.

Facebooktwitterlinkedinmail

Ensisijainen sivupalkki

Veljesliiton historiaa

  • Sotainvalidit kertovat
    • Sotainvalidi Onni Niskasen uskomaton elämä etiopialaisena sankarina
    • Sotainvalidi Veikko Heikkinen 100 vuotta
    • Reino Perta: Sirpaleita kaulassa
    • Lapsena sodan johdosta vammautunut Kaisa Maasilta
    • Eino Anttila: Pieniprosenttinen sotainvalidi
    • Siviilisotainvalidi Marjatta Haggrén
    • Pentti Pöytäsaari: Sotavankina Norjassa

Footer

Sotainvalidien Veljesliitto

Postiosoite: Ratamestarinkatu 9 C, 00520 HELSINKI
Käyntiosoite: Kellosilta 4, 3. krs, 00520 HELSINKI
puh. 045 788 42733
keskus.tsto@sotainvalidit.fi

Lahjoita

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks Oy·