• Hyppää ensisijaiseen valikkoon
  • Hyppää pääsisältöön
  • Hyppää ensisijaiseen sivupalkkiin
  • Hyppää alatunnisteeseen
Sotainvalidien Veljesliitto

Sotainvalidien Veljesliitto

Sotainvalidien Veljesliitto – Krigsinvalidernas Brödraförbund ry. on sotainvalidien itsensä Jyväskylässä 18.8.1940 perustama sotavammaisten huolto-, etu- ja veljesjärjestö. Sotainvalidien tukena ympäri Suomea on liiton 18 piiriä ja yksi piiri Ruotsissa.

MENUMENU
  • Sotainvalidien Veljesliitto
    • Sotainvalidityö
      • Tukijäsenyys
      • Veljesliiton toiminnan ja talouden suuntaviivat vuosille 2019-2021
      • Toimintakertomukset
      • Osastoille aineistoa
        • Osastojen ja piirien mallisäännöt, liiton säännöt
        • Tietoja puolisojäsenyydestä
        • Lomakkeet
        • Arkistointiopas
        • Luettelo arkistoista
        • Osaston purkautuminen
        • Purkautuneen osaston lippu
    • Sotainvalidien perinnetyö
      • Sotainvalidien Perinnejärjestö
        • Perinneyhdistykset
        • Säännöt
      • Sotainvalidipäivä 18. elokuuta
      • Tammenlehvän Perinneliitto
        • Veteraanipäivän historiaa
      • Tuki- ja perinnesäätiö
    • Veljesliiton historiaa
      • Veljesliitto 80 vuotta
      • Sotainvalidit kertovat
      • Talvisota 80
    • På svenska
      • Intressebevakning: Är det möjligt att få förnyelser?
      • Ledaren: Några ord till avslutning på undantagsåret
    • Liiton organisaatio
    • Extranet
    • Ajankohtaista
  • Korvaukset
    • Korvausmuodot
      • Elinkorko, omaiskorotus ja erityinen haitta
      • Hoito- ja sairausturva
      • Asunnon muutostyöt
      • Kotihoito ja sen tukimuodot
      • Täydennyskorko
      • Sotainvalidien kuntoutus
    • Hakeminen ja muutoksenhaku
      • Korvausten hakeminen
      • Muutoksenhaku päätöksiin
      • Valtiokonttori ja vakuutusoikeus
    • Neuvontaa sotainvalideille
      • Neuvontapalvelu
      • Asuntojen korjausneuvonta
    • Kuoleman jälkeen
      • Hautausapu
      • Huoltoeläke ja lisähuoltoeläke
      • Kertakaikkinen korvaus
    • Prosenttirajat
    • Leskille ja puolisoille
    • Veljes- ja sairaskodit
    • Avustajatoiminta
  • Sotainvalidi-lehti
    • Vuoden 2020 lehdet
    • Vuoden 2019 lehdet
    • Vuoden 2018 lehdet
    • Vuoden 2017-2010 lehdet
    • Erikoisjulkaisut
  • Yhteystiedot
    • Piiritoimistot
    • Kunniamerkkipalvelu
    • Usein kysyttyjä kysymyksiä
    • Veljes- ja sairaskodit
    • Avustajatoiminta
    • Perinneyhdistykset
    • Yhteistyötahoja

Eino Anttila: Pieniprosenttinen sotainvalidi

Pieniprosenttinen sotainvalidi

Eino Anttila

Syntyi 25.12.1922 Rytinkijärvi, Pudasjärvi
Vammautui 16.5.1942 Louhi
10 % sotainvalidi

”Venäläiset rupesivat Kiestinkiä motittamaan. Me olimme asemissa Kangasvaarassa, kun minut valittiin partioporukkaan katsomaan, miten siellä venäläinen liikehtii. Partiomme oli saarekkeella kahden vesistön välissä.
Venäläiset peräytyivät Kiestingistä, kun eivät saaneet mottiin.

Niitä tuli yksittäin ja pikkuisina ryhminä. Päästimme ne menemään. Odotimme paksumpaa porukkaa, ja sitten avasimme tulen.
Vesistön takaa tuli satoja venäläisiä. Ne tulivat kauhealla vauhdilla ja paineella ja ampuivat oikein tuliryöpyn meille. Osuma meni kämmenestäni läpi ja kranaatista tuli ruhjevamma oikeaan kylkeen. Partiostamme haavoittui kaksi ja yksi kaatui. Veivät minut Kuusamoon Rukajärvelle sairaalaan. Se on ikuinen vaiva tuo selkävamma, se kylkeen osunut.”

Eino Anttila matkalla vartiopaikalle Uhtualla. Hänen sotareissunsa kesti kolme ja puoli vuotta.

Työntäyteiset vuodet

”Sodan päätyttyä auttelin kotitilalla ja kävin savotoissa töissä. Tötteröhommissa tuli tuo Liisa tanssipaikoilta mukaan. Kun perhe alkoi kasvaa, rakensin meille talon.
Saimme kahdeksan lasta. Porotalous ei yksistään riittänyt elättämään perhettä. Vuokrasimme kodistamme huoneen kauppiaalle sivuliikkeeksi. Kävin savotoilla ja valmistin rekiä. Ostin nahkoja ja vein niitä Ouluun myytäväksi. Liisa teki ompelutöitä ja piti kesäisin voileipäbaaria. Lehmiä meillä oli seitsemän. Sodan jälkeen näin pitkään painajaisia. Kylällä ei enää elä muita veteraaneja juttuseuraksi, mutta fysikaaliseksi hoitajaksi sattui tyttö, joka on armeijan käynyt alikersantti. Hän puhuu ja kyselee mielellään sota-asioista.”

Eino Anttila seurasi isänsä jälkiä poronhoidon pariin.

Onnellisena erämaassa

”Olen 10 %:n sotainvalidi. Minulla on ruhjevamma, ampumavamma ja räjähdepainevamma korvassa. Lääkärini mielestä sotavammaprosenttini pitäisi olla isompi, ja haimme siihen muutosta. Sain kielteisen päätöksen kolmesti ja annoin asian olla. Olen jo kerran taistellut sodassa, en jaksanut enää käydä paperisotaa.
Ruhjevammasta syntynyt selkäkipu ei anna nukkua oikealla kyljellä. Lääkäri sanoi, että sitten vasta leikataan, kun et pysty seisomaan. Halvauksen vaara on niin suuri.
Tarvitsisimme siivousapua. Koska prosenttini on niin pieni, valtio ei korvaa sitä meille. Kunnallinen siivooja kävi toissa vuonna neljä kertaa. Vaimon sisko käy silloin tällöin Oulusta siivoamassa. Toiveeni on kuitenkin asua kotona mahdollisimman pitkään. Pienestä asti olen täällä asunut. Täällä on hyvä olla, erämaassa.”

Teksti ja kuvat ovat osa Sotainvalidien Veljesliiton 75-vuotisjuhlanäyttelyä, joka oli kesällä 2015 esillä Suomenlinnassa.

Facebooktwitterlinkedinmail

Ensisijainen sivupalkki

Veljesliiton historiaa

  • Sotainvalidit kertovat
    • Sotainvalidi Onni Niskasen uskomaton elämä etiopialaisena sankarina
    • Sotainvalidi Veikko Heikkinen 100 vuotta
    • Reino Perta: Sirpaleita kaulassa
    • Lapsena sodan johdosta vammautunut Kaisa Maasilta
    • Eino Anttila: Pieniprosenttinen sotainvalidi
    • Siviilisotainvalidi Marjatta Haggrén
    • Pentti Pöytäsaari: Sotavankina Norjassa

Footer

Sotainvalidien Veljesliitto

Postiosoite: Ratamestarinkatu 9 C, 00520 HELSINKI
Käyntiosoite: Kellosilta 4, 3. krs, 00520 HELSINKI
puh. 045 788 42733
keskus.tsto@sotainvalidit.fi

Lahjoita

·Toteutus ja ylläpito MMD Networks Oy·